Tiliamppari-toimiston menestystekijöitä ovat paperiton kirjanpito ja sosiaalinen media
Vuonna 2016 perustettu helsinkiläinen tilitoimisto Tiliamppari on toiminut alusta asti kokonaan sähköisessä ympäristössä. Arkkitehtitoimistojen palvelemiseen erikoistunut yritys on myös valjastanut sosiaalisen median hyötykäyttöön.
Tiliampparin toimitusjohtaja ja KLT-kirjanpitäjä Jarmo Sassali pyrkii erottautumaan muista toimijoista yrityksensä tarjoamilla palveluilla ja toimintatavoilla. Päällimmäisenä valttikorttina on aidosti paperiton taloushallinto, jonka edut konkretisoituivat kouriintuntuvasti koronakriisin iskiessä maaliskuun puolivälissä. Tiliampparin työntekijät veivät työkoneet ja muutamat lisänäytöt koteihinsa, jonka jälkeen palvelutuotanto jatkui normaalisti. Selusta oli turvattu myös tietoturvan osalta.
– Tiliampparin tekeminen tapahtuu Visman Netvisor-ohjelmistossa, joka edellyttää kirjautumiseen vahvaa tunnistautumista. Sen lisäksi meillä on käytössämme toimiston tietoturvaohjelmistot yhteyksien turvaamiseksi sekä kotona että työpaikalla, kuvailee Sassali.
Yritysbrändi esiin sosiaalisessa mediassa
Sähköiset työkalut ovat tärkeitä Tiliampparille muutenkin kuin vain poikkeustilanteissa. Esimerkiksi tilinpäätösten allekirjoitukset ja pöytäkirjat pystytään hoitamaan ilman tulostamista sähköisessä palvelussa. Paperittomuus ja tekemisen keskittäminen yhteen ohjelmistoon oli aikoinaan uuden yrityksen ensimmäinen suuri päätös, joka on kantanut hedelmää.
– Tuntui loogiselta opetella yhden työkalun käyttäminen mahdollisimman hyvin sen sijaan, että olisi ryhdytty tekemään asioita useilla eri ohjelmistoilla. Näin vältymme tuplatyön tekemiseltä, ja asiakas saa helposti toimitettua kaikki tarvittavat tositteet kirjanpitoon, perustelee Sassali.
Sähköisyys näkyy myös Tiliampparin aktiivisuuteena sosiaalisessa mediassa. Sassalin mielestä some on merkittävä henkilö- ja yritysbrändäyksen kanava, jonka rooli on kasvussa taloushallintoalalla. Usein tilitoimiston näkyminen sosiaalisessa mediassa lisää asiakkaan uskallusta ottaa yhteyttä. Toki somen käyttöön täytyy harjaantua ja olla valmis ottamaan keskusteluissa vastaan myös eriäviä mielipiteitä.
– Olen saanut välillä kuulla somessa epäilyksiä kollegoilta meidän toimintamallistamme. Se kuvastaa mielestäni sitä, että olemme oikeilla jäljillä. Minulla on ollut esimerkiksi tapana tehdä aina uudenvuodenpäivänä neljän yhtiön tilinpäätökset valmiiksi allekirjoituksia ja veroilmoituksia myöten. Tämä onnistuu sillä, että olemme käyneet alustavaa tilinpäätöstä jo joulukuussa läpi ja tekninen toteutus tapahtuu heti vuoden vaihtuessa, Sassali kertoo.
Erikoisosaaminen keskittyy projektiliiketoimintaan
Tiliampparin asiakaskunta koostuu valtaosin projekti- ja palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä, pääosin arkkitehtitoimistoista, joilla palkkakustannukset ovat suurin kuluerä. Bisneksen luonteesta johtuen kirjanpitäjän pitää ymmärtää projektiluontoisen kirjanpidon haasteita ja antaa asiakkaalle tukea liiketoiminnan päätöksiin. Jotta yhteistyössä päästään alkuun, pitää vähänkin isommalla arkkitehtitoimistolla olla toimiva projektinhallinta ja mieluusti siihen sopiva ohjelmisto.
Kun ohjelmat ovat käytössä, menee työnjako yleensä niin, että yrityksen sisällä hoidetaan myyntilaskutus ja ostolaskujen maksu. Tilitoimisto hoitaa palkanlaskennan ja kirjanpidon sekä toimii yrityksen oman taloushenkilön tuki- ja varahenkilönä.
– Esimerkiksi kesälomatuuraus on helppoa, kun tilitoimisto voi maksaa laskut ilman erillistä pankkitunnusten luovuttamista tai käyttöoikeuksien määrittämistä, sanoo Sassali.
Tiliamppari on muuttunut entistä enemmän konsultoivaksi tilitoimistoksi, jossa kirjanpitäjän roolina on olla usein enemmän kuin pelkkä tukihenkilö. Tätä varten Tiliampparilla on valikoimassaan kolme eri palvelupakettia, joista laajin muistuttaa viime vuosina yleistynyttä CFO-palvelua.
Vanhoista työvälineistä ensikosketus kirjanpitoon
Sassalin ensimmäinen muisto talous- asioista liittyy lapsuudessa käteen osuneisiin perinteisiin kirjanpitovihkoihin, joissa eri sarakkeisiin merkittiin tilien tapahtumia. Vähintään yhtä mielenkiintoinen kapistus oli laskin, josta tuli ulos kuittirullaa.
– Nämä tavarat olivat todennäköisesti mummoni perua, sillä hän toimi nuorisoseuran kirjanpitäjänä. Muita taloushallintoalan ihmisiä ei suvussa ollut, mutta yrittäjiä kylläkin. Ehkä sen takia en näe yrittämistä minkäänlaisena peikkona, vaan ihan normaalina elämänä.
Lukion jälkeen Sassali päätyi opiskelemaan yo-pohjaiseen merkonomikoulutukseen, jonka aikana päätös kirjanpitäjän urasta syntyi. Koulun lopussa Sassali pääsi kesällä 2004 palkalliseen työharjoitteluun ja sen jälkeen töihin Marketta Pietarilan kymmenen hengen tilitoimistoon. Nuorelle miehelle annettiin nopeasti lisää vastuuta. Hänen ammatillisena lähtökohtanaan oli tutustua asiakkaaseen ja asiakkaan liiketoimintaan niin hyvin kuin mahdollista.
– Katsoin asiakkaan lukuja ja vertailin niitä saman toimialan muihin asiakkaisiin. Jos huomasin epäloogisuuden tai tavan säästää, kerroin siitä asiakkaalle. Tein jo silloin asioita, joita kirjanpitäjiä nyt patistetaan tekemään, peilaa Sassali.
Talouspäälliköstä toimitusjohtajaksi ennen omaa yritystä
Ennen Tiliampparin perustamista Sassali opiskeli työn ohessa tradenomiksi ja suoritti KLT-tentin. Vuonna 2008 hän jätti tilitoimiston toimistopäällikön tehtävät ja meni kokonaan toisen alan yritykseen hoitamaan sen kasvuvaiheen talousasioita. Vuonna 2011 Sassali siirtyi talouspäälliköstä yrityksen toimitusjohtajaksi ja oli mukana perustamassa franchising-ketjua. Kokemusta kertyi muun muassa kasvusta, yrityskaupoista sekä valitettavasti myös irtisanomisista.
Vuonna 2016 Sassali oli ehkä jopa alitajuisesti vienyt yritystä siihen suuntaan, että hänen työpanostaan ei enää tarvittu. Kun sopiva seuraaja oli valmiina, Sassali päätti toteuttaa haaveensa omasta tilitoimistosta. Ponnahduslautana toimivat työuran aikana kertyneet kokemukset asiakasyritysten eri vaiheista.
– Tiesin, missä ristitulessa yrittäjät joutuvat elämään henkilöstön ja asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden vaatimusten keskellä. Siinä yhtälössä taloushallinto ei saa rajoittaa eikä määrätä yrityksen tekemistä. Sen pitää tukea ja mahdollistaa yrityksen toiminta kaikissa taloustilanteissa ja auttaa sitä menestymään, Sassali kiteyttää.
Ostamisen helppoutta kiinteällä hinnoittelulla
Taloushallinnon palveluiden ostaminen on monelle yritykselle haastavaa. Tämän takia Tiliampparissa on käytössä kiinteä hinnoittelu, jonka tarkoituksena on tehdä ostoprosessista mahdollisimman helppo. Pienille yrityksille kiinteään hintaan sisältyvät työt ja Netvisorista koituvat kulut. Suuremmilta yrityksiltä ohjelmistokustannukset laskutetaan erikseen.
– Kiinteän hinnoittelun ansiosta meidän ei tarvitse keskustella, mistä hinta koostuu ja mihin aikaa on käytetty, sanoo Sassali.
Toinen asia, jota Sassali haluaa painottaa, on asiakkaiden palveleminen. Periaatteena on ollut alusta asti, että vanhat asiakkaat menevät aina uusien asiakkaiden edelle. Tällä varmistetaan, että Tiliamppari ei ota liikaa asiakkaita ja nykyisten asiakkaiden palvelutaso ei kärsi. Kasvuvaihetta elävälle yritykselle tämä on vaikeaa, mutta päätös on ollut nykyisille asiakkaille mieluisa ja jopa uusasiakashankinnan kannalta positiivinen.
– Meitä suositellaan paljon ja olemme saaneet keskittyä haluamamme toimialan asiakkaisiin. Tässä on avainroolissa hyvä tuuri siinä, kuinka hyviä työntekijöitä meille on tullut. On aivan sama, keneltä asiakkaat kysyvät neuvoa, jokainen meistä on senior-tason osaaja, mitä asiakkaat arvostavat, tiivistää Sassali.
Jarmo Sassali
Syntynyt Sodankylässä 1980
Naimisissa, kaksi lasta
Koulutus: KLT-tutkinto, 2008
Tradenomi, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 2005–2007
Työskennellyt: Tiliamppari Oy:n toimitusjohtaja ja KLT-kirjanpitäjä, 2016–
Rustholli Remontit Oy:n toimitusjohtaja, 2011–2016
Pastelli Oy, toimitusjohtaja, 2012–2016 ja talouspäällikkö, 2008–2011
Valmennustiimi Eximia Oy, taloushallinnon kouluttaja, 2009–2010
Tilitoimisto Pietarila Oy, kirjanpitäjä ja toimistopäällikkö, 2004–2008
Harrastukset: juoksu, lukeminen, matkustaminen ja golf
Oma motto: Kysy mieluummin ennen kuin jälkeen.
Artikkelin on kirjoittanut Ari Rytsy.
Artikkeli on julkaistu lehden numerossa 3/2020.
