Maksuliikenteen rikosten torjunta tilitoimistossa

Tilitoimiston on tärkeää tiedostaa asiakaskuntaan, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät riskit ja käydä läpi, miten riskejä pystyy kontrolloimaan.

Maksuliikenteeseen kohdistuvat uhat

Tässä ohjeistuksessa käsitellään seuraavat uhkatilanteet:

Huijauslasku ja muut ulkopuolisen erehdyttämistarkoituksessa laatimat maksupyynnöt tai perustietojen muutospyynnöt

Ostolaskut

Rikolliset uittavat tilitoimistojen ostolaskuprosessiin huijauslaskuja. Nämä voivat olla tekaistujen toimittajien laskuja tai asiakasyrityksen oikeiden toimittajien laskuja, joissa tilinnumerona on rikollisen tili.

Yhteistä näille on se, että toiminnalla yritetään harhauttaa tilitoimiston asiakkaan vastuuhenkilö tai tilitoimiston työntekijä joko

  • Suorittamaan maksu huijauslaskun tai vastaavan perusteella tai
  • Vaihtamaan maksun saajan tili huijarin hallinnoimaan tiliin ennen maksatusta

Nämä huijaukset ovat tekniikan kehityksen myötä muuttuneet entistä uskottavammiksi. Huijausasiakirjat ovat aidon näköisiä ja niiden kieli on uskottavaa. Huijausta voidaan jo nyt tukea tekaistuilla tekstiviesteillä ja aidon oloisilla tekoälyä hyödyntävillä puheluilla.

Muu maksatus

Ulkopuolinen rikollinen yrittää ujuttaa asiakasyrityksen kautta tai suoraan tilitoimistolle maksupyynnön, joka ei ole tyypillinen ostoreskontran kautta maksettava lasku. Maksupyyntö voi liittyä esimerkiksi sijoitukseen tai yritysjärjestelyyn. Esimerkiksi sähköpostilla tullutta viestiä voidaan vahvistaa väärennetyillä tekstiviesteillä ja puheluilla, joissa soittaja esiintyy tekoälyllä luodun äänen avulla asiakasyrityksen vastuuhenkilönä.

Palkanlaskenta

Palkanlaskennassa ulkopuolinen rikollinen (tai asiakasyrityksen vastuuhenkilö) voi harhauttaa palkanlaskijaa maksamaan palkkasummia henkilöille, jotka todellisuudessa eivät ole olleet työsuhteessa tai maksamaan todellisten työntekijöiden palkkoja väärälle tilille. Tässä rikollinen voi toimia esimerkiksi seuraavasti:

  • Rikollinen tekee pankkitilin muutospyynnön esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla (euromääräisesti pieni riski per asiakas)
  • Rikollinen tekee väärennetyn manuaalisen matkalaskun. Tällöin rikollisella täytyy olla käytössä myös “haamutyöntekijä” tai oikealla työntekijällä väärä tilinnumero. Pieni riski, koska vaatii kahta aktiviteettia.
  • Verkkorikollinen kaappaa palkansaajan käyttäjätunnukset työntekijäportaaliin ja vaihtaa maksutilin (euromääräisesti pieni riski per asiakas)

Työntekijän suorittama maksuvälinepetos

Tässä käsitellään tilannetta, jossa tilitoimiston kirjanpitäjä tai palkanlaskija suorittaa asiakasyrityksen tililtä perusteettomia maksuja. Rikosnimikkeenä näissä tilanteissa on maksuvälinepetos, vaikka tekoa arkikielessä kutsutaan usein kavallukseksi.

Tyypillisesti maksuvälinepetoksen taustalla on kirjanpitäjän peliriippuvaisuus. Toiminta alkaa usein vähittäisenä ja pienimuotoisena “lainaamisena” ja työntekijällä on tarkoituksena palauttaa rahat.  Summat kasvavat viikkojen tai jopa vuosien aikana vaiheittain suuremmiksi. Tämän vuoksi myös jälkikäteisillä kontrolleilla on suuri merkitys. Niiden avulla rikosketju voidaan katkaista varhaisessa vaiheessa, jolloin menetykset ovat yleensä kohtuulliset.

Kontrolleissa on kuitenkin syytä varautua myös tilanteeseen, jossa työntekijä tekee kerralla suurempia maksuja vailla aikomusta palauttaa rahoja. Nämä tilanteet ovat kuitenkin selkeästi harvinaisempia.

Esimerkkeinä rikoksen tekotavoista voidaan mainita seuraavat:

Ostolaskut

  • Kirjanpitäjä maksaa asiakasyritysten aitoja ostolaskuja omalle tai rikoskumppanin tilille
  • Kirjanpitäjä ujuttaa prosessiin tekaistuja laskuja, joiden maksutili on hänen tai rikoskumppanin tili
  • Kirjanpitäjä luo tekaistun tai oikean toimittajan (ja oman pankkitilinsä) ja laatii tältä laskuja, perustaa tekaistut, oikean kaltaisen laskun hyväksyjät sekä maksaa laskun.  Tämän jälkeen hän poistaa toimittajan ja/tai laskun ja/tai hyväksyjät.
  • Kirjanpitäjä maksaa saman laskun kahteen kertaan, mutta toisessa maksussa käyttää omaa tiliään. Hän perustaa tekaistut laskun hyväksyjät.
  • Myöhästynyt lasku maksetaan toimittajan tilille ja maksukehotuksen perusteella suoritus omalle tilille
  • Kirjanpitäjä maksaa laskun kahteen kertaan ja antaa toimittajalle oman tilinsä liikamaksujen palautusta varten

Muu maksatus

  • Kirjanpitäjä maksaa maksuliikenneohjelmistolla oikean ostolaskun (ohi ostoreskontran) omalle tililleen
  • Kirjanpitäjä luo tekaistun tositteen ja maksaa sen maksuliikeohjelmistolla omalle tililleen
  • Kirjanpitäjä maksaa aidon suorituksen, mutta omalle tililleen
  • Palkanlaskija maksaa ohi palkanlaskennan suorituksia rikoskumppaninsa tilille käyttäen esimerkiksi haamutyöntekijää.

Palkanlaskenta

  • Palkanlaskija luo järjestelmään “haamutyöntekijöitä”, joiden pankkitilinä on oma tai rikoskumppanin pankkitili
  • Palkanlaskija vaihtaa oman tai rikoskumppanin pankkitilin työntekijän oikean pankkitilin tilalle.
  • Palkanlaskija perii palkansaajilta liikaa ennakonpidätystä ja maksaa osan palkasta itselleen
  • Palkanlaskijan sijaan rikollinen voi olla myös palkka-aineiston kokoaja tai muu lähtötietoja toimittava
    • Tuntien tai matkalaskujen tarkastaja, joka maksattaa lähipiirilleen ylisuuria maksuja
  • Palkanlaskija maksaa palkkoja tai kulukorvauksia väliaikaisesti poissaolevalle tai kokonaan poistuneelle työntekijälle (työsuhde on päättynyt)
    • Esimerkiksi kulukorvaukset eivät aiheuta raportointeja ulkopuolisille tahoille
  • Palkanlaskija maksaa itselleen tai lähipiirin henkilölle tai poikkeustapauksissa laajemmalle henkilöjoukolle ylimääräisiä palkkaeriä jokaisessa palkanmaksussa tai satunnaisemmin
    • Esimerkiksi henkilökohtaiset lisät

Ohjelmistoon tunkeutuneen verkkorikollisen suorittamat maksut

Verkkorikolliset ovat onnistuneet hankkimaan taloushallinnon ammattilaisten käyttäjätunnuksia järjestelmiin esimerkiksi kaappaamalla henkilön mobiilivarmenteen tai hankkimalla tämän käyttäjätunnuksen ja salasanan taloushallinto-ohjelmistoon. Päästyään ohjelmistoon verkkorikollinen voi suorittaa maksuja hallinnoimilleen pankkitileille tai luoda järjestelmään uusia käyttäjäprofiileja, joita voidaan hyödyntää myöhemmin maksujen suorittamiseen.

Toimintamalli on periaatteessa samankaltainen ostoreskontrassa, muissa maksuissa ja palkanlaskennassa. Rikollinen voi pyrkiä:

  • Maksamaan kerralla maksimaalisen summan eri asiakasyritysten tileiltä
  • Pyrkiä maksamaan pienempiä summia pidemmän ajan kuluessa
  • Vaihtaa asiakasyrityksen tai työntekijän tilinnumeroa niin, että oikeat maksusuoritukset ohjautuvat hänen rikoskumppaniensa (maksumuulit) tileille