Säännöt

SUOMEN TALOUSHALLINTOLIITTO RY -nimisen yhdistyksen säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Taloushallintoliitto ry, ruotsiksi käännettynä Ekonomiadministrationsförbundet i Finland rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko Suomi. Kansainvälisissä yhteyksissä käytetään nimeä Association of Finnish Accounting Firms.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on

  • auktorisoida taloushallintopalveluiden tarjoajia
  • toimia jäsentensä yhdyssiteenä
  • toimia laskentatoimen kehittämiseksi terveiden liikeperiaatteiden ja hyvän kirjanpitotavan mukaan
  • edistää hyvää tilitoimistotapaa sekä yhdistyksen jäsenten ammattitaitoa ja -tietoa
  • huolehtia jäsentensä yhteisistä ammattieduista.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • harjoittaa tiedotus-, julkaisu-, neuvonta-, tutkimus-, koulutus- ja muuta vastaavaa toimintaa taloushallintoalan kehittämiseksi
  • hoitaa yhteistä mainontaa ja tiedotustoimintaa
  • tukee jäsentoimistojensa henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä
  • toimii muutenkin vastaavilla tavoilla jäsenistönsä yhteisten etujen valvomiseksi ja edistämiseksi.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille.

3 § Varsinaisen jäsenen jäsenyysvaatimukset

Hallitus hyväksyy yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi hakemuksen perusteella yksityisen elinkeinonharjoittajan tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tuottaa ulkoistettuja taloushallinto-, palkkahallinto- ja/tai muita tilitoimistopalveluja yrityksille, yhteisöille ja luonnollisille henkilöille.

Jäseneksi voidaan hyväksyä vain hakija, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

1) On vakavarainen.

2) On riippumattomassa asemassa.

Riippumattomana pidetään hakijaa, joka harjoittaa päätoimialanaan 1 momentissa mainittua toimintaa ja käyttää itsenäistä päätösvaltaa päätoimialaansa liittyvissä kysymyksissä.

3) Omaa hyvät valmiudet toimeksiantojen hoitamiseen.

Hakijalla katsotaan olevan hyvät valmiudet toimeksiantojen hoitamiseen, jos hakijana olevalla yksityisellä elinkeinonharjoittajalla tai tämän nimeämällä vastaavalla hoitajalla tai vastaavilla hoitajilla taikka hakijana olevan oikeuskelpoisen yhteisön nimeämällä vastaavalla hoitajalla tai vastaavilla hoitajilla on voimassa oleva alan KLT-tutkinto.

Hakijan on tullut toimia alalla vähintään kaksi vuotta.

4) Hyväksyy liiton hallituksen valvonnan ja toiminnan tarkastukset.

5) Hakijalla katsotaan olevan hyvät edellytykset hyvän tilitoimistotavan noudattamiseen.

Erityisistä syistä voidaan hakija hyväksyä jäseneksi, vaikka jokin edellä mainituista edellytyksistä ei täyty.

Yhdistyksen hallituksella on oikeus suorittaa tarkastus jäseneksi hakevan toimistossa ja myöhemmin tarkkailla jäsentoimistojen työn laatua ja jäsenyysvaatimusten jatkuvaa voimassaoloa.

Varsinaista jäsenyyttä hakevasta tulee jäsenyyden myötä Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen, joka saa nimensä yhteydessä käyttää mainintaa Auktorisoitu tilitoimisto tai Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen.

Hallitus voi päättää liiton jäsenluettelon tietojen julkistamisesta.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4 § Kunnia- ja yhteistyöjäsen

Kunniajäseneksi yhdistys voi kutsua henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusperiä.

Yhdistyksellä voi olla yhteistyöjäseniä, joiden yhteistyöjäsenmaksun suuruuden määrää hallitus. Yhteistyöjäsenmaksu voidaan määrätä eri suuruiseksi jäsenen toiminnan laajuuden perusteella, jolloin jäsenmaksun perusteena on joko henkilökunnan määrä tai liikevaihto.

5 § Huomautus ja varoitus

Jäsenten kurinpitotoimia ovat huomautus ja varoitus, joiden antamisesta voi hallituksen lisäksi päättää liiton tarkastuslautakunta.

6 § Erottaminen jäsenyydestä

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka

  • ei enää täytä yhdistyksen sääntöjen 3 §:ssä mainittuja jäsenyysvaatimuksia.
  • ei noudata yhdistyksen sääntöjä tai niihin perustuvia kokouksen tai hallituksen päätöksiä tai ohjeita.

Lisäksi jäsen voidaan erottaa yhdistyslaissa säädetyllä perusteella.

Yhdistyksen hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta yhdeltä vuodelta.

7 § Varsinaisen jäsenen maksut

Varsinainen jäsen suorittaa kevätkokouksen vahvistamat jäsen-, palvelu-, sivutoimisto- ja tarkastusmaksut sekä hyväksytyksi tultuaan liittymismaksun.

Jäsen-, palvelu- ja tarkastusmaksut määräytyvät joko henkilökunnan määrän tai liikevaihdon perusteella.

Yhdistyksen kokous voi päättää mahdollisen lisäjäsenmaksun perimisestä varsinaisilta jäseniltä. Sen laskentaperusteet ovat samat kuin varsinaisen jäsenmaksun.

Kunniajäsenillä ei ole maksuvelvollisuuksia.

8 § Yhdistyksen kevät- ja syyskokouksen pitäminen

Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään kesäkuussa ja syyskokous viimeistään lokakuussa.

Muut kokoukset pidetään hallituksen kutsusta tai kun 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti perustellen sitä pyytää hallitukselta.

Yhdistyksen jäsenet kutsutaan kokouksiin jokaiselle jäsenelle lähetetyllä kirjeellä tai sähköisellä viestillä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

9 § Kevät- ja syyskokouksen asiat

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa.
  • Todetaan kokouksen laillisuus.
  • Vahvistetaan hallituksen jäsenten kokouspalkkiot.
  • Vahvistetaan talousarvio, toimintasuunnitelma, jäsen-, palvelu-, sivutoimisto-, tarkastus- ja liittymismaksut seuraavalle tilikaudelle.
  • Päätetään hallituksen jäsenten määrästä.
  • Valitaan erovuoroisten puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten tilalle uudet.
  • Valitaan hallitukseen kaksi varajäsentä.
  • Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja, joiden on oltava hyväksyttyjä tilintarkastajia.
  • Valitaan neljä jäsentä vaalivaliokuntaan valmistelemaan seuraavan kevätkokouksen henkilövalintoja.
  • Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa.
  • Todetaan kokouksen laillisuus.
  • Esitetään yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös.
  • Esitetään tilintarkastuskertomus.
  • Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä.
  • Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

10 § Äänestäminen

Äänestyksessä on jokaisella läsnä olevalla varsinaisella jäsenellä yksi ääni.

Valtuutettu edustaja voi äänestää valtakirjoilla käyttäen korkeintaan kymmenettä osaa kokouksessa edustetusta kokonaisäänimäärästä.

Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö ja äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Kuitenkin puheenjohtajan vaalissa valittavaksi tuleminen edellyttää yli puolta annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä äänestyksessä yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen välillä.

Sääntöjen muuttamiseen tai yhdistyksen purkamiseen tarvitaan kuitenkin 2/3 äänestyksessä annetusta kokonaisäänimäärästä. Sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa vähintään kahden kuukauden väliajoin pidetyssä peräkkäisessä kokouksessa.

Kunnia- ja yhteistyöjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus.

11 § Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on 1.7. - 30.6.

12 § Hallituksen jäsenmäärä sekä jäsenten ja puheenjohtajan kaudet

Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä viidestä kahdeksaan jäsentä, joiden määrän kevätkokous vahvistaa.

Hallituksen jäsenet valitaan kaksivuotiskaudeksi siten, että puolet jäsenistä tai niin lähelle puolta kuin mahdollista on kulloinkin erovuorossa. Hallituksen jäsentä ei voida valita kolmea peräkkäistä toimikautta pidemmäksi ajaksi.

Hallituksen puheenjohtajan kausi on yksi vuosi.

Vajaata kautta ei lasketa edellä tässä pykälässä mainituissa tilanteissa kaudeksi.

Hallituksen varajäsen tulee eronneen tai pysyvästi estyneen hallituksen jäsenen sijaan, kunnes hallitusta on seuraavassa kevätkokouksessa täydennetty.

Hallituksen jäsen voidaan valita uudelleen, kun yksi vuosi on kulunut hänen edellisen kautensa päättymisestä.

13 § Toimikaudet

Hallituksen toimikausi on sama kuin yhdistyksen tilikausi.

Tilintarkastajien toimikausi on valintaa seuraavasta syyskokouksesta sitä seuraavaan syyskokoukseen.

14 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on:

  • kutsua toimitusjohtaja, jonka ei tarvitse olla hallituksen jäsen
  • toimia yhdistyksen tarkoitusperien edistämiseksi ja toteuttamiseksi
  • kutsua yhdistys kokouksiin ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
  • toimeenpanna kokousten tekemät päätökset
  • pitää jäsenluetteloa sekä hoitaa rahavaroja ja muuta omaisuutta
  • palkata yhdistykselle toimihenkilöitä ja määrätä heidän palkkionsa
  • nimetä tarkastuslautakunta ja tarvittavat valiokunnat sekä työryhmät ja niiden jäsenet sekä määrätä heidän palkkionsa
  • nimetä viides jäsen vaalivaliokuntaan sen puheenjohtajaksi.

15 § Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai varapuheenjohtajansa kutsusta ja on päätösvaltainen, kun jompikumpi näistä ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on läsnä. Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

16 § Nimenkirjoitus

Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdessä kaksi seuraavista: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Hallitus voi määrätä yhden edellä mainituista henkilöistä kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.

17 § Yhdistyksen purkautuminen

Jos yhdistys purkautuu 10 §:ssä mainituin tavoin, siirtyy sen omaisuus Tili-instituuttisäätiölle.

18 § Yhdistyslaki

Muutoin noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä.

Hyväksytty 19.1.2016 ylimääräisessä jäsenkokouksessa.
Kirjattu yhdistysrekisteriin 7.3.2016.