Taloushallintoliitto 50 vuotta
Viisikymmentä vuotta sitten puhalsivat muutoksen tuulet. Uusi elinkeinoverolaki oli astumassa voimaan ja uusi kirjanpitolaki sekä osakeyhtiölaki olivat myös muotoutumassa. Tilitoimistoja arvioitiin olevan Suomessa noin tuhatkunta ja osaaminen oli vaihtelevaa. Ajankohtaiseksi nousi kysymys: kuka hallitsee kirjanpidon muuttuvissa olosuhteissa? Edessä oli kova koulutustarve ja tavoitteena laadun ja alan arvostuksen nostaminen.
1968
10.6.1968 Jyvät haluttiin erottaa akanoista, minkä johdosta 13 henkilöä kokoontuu tilitoimiston omistajan Lahja Pihan sekä HTM-tilintarkastajan Alvi Wirtamon johdolla perustamaan Kirjanpitotoimistojen Liitto ry:tä.
Liiton tarkoituksena oli olla yhdyssiteenä kirjanpitotoimistojen kesken, toimia kirjanpidon kehittämiseksi terveiden liikeperiaatteiden ja hyvän kauppatavan mukaan, edistää jäsentensä ammattitaitoa ja -tietoa, sekä huolehtia jäsentensä yhteisistä ammattieduista. Lahja Pihan periaatteen mukaisesti: Tavoitteena alan arvostuksen kohottaminen ja aseina kaikki luvalliset keinot.
Kirjanpitotoimistojen liiton perustajajäseniä olivat:
Aallon Tilitoimisto Ky
Hemmingin Tilitoimisto Oy
Tilitoimisto Kokkonen
Konekirjanpito Oy
Tilitoimisto Lahja Piha
Tili- ja veroasiaintoimisto Kalevi Nummi
Tilitoimisto Seppo Saarto Ky
Tilitoimisto Salonen
Ky Elof Winquist
Liiton nimissä annettu ensimmäinen lausunto koski uutta kirjanpitolakia. Uusi kirjanpitolaki astui voimaan 1973. Lakiuudistus toi mukanaan muun muassa tase-erittelyt.
Tili- ja veropäivät järjestettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 1968. Pääaiheena oli elinkeinotuloveron tulkinta. Koulutus oli menestys, siihen osallistui 309 osallistujaa. Seuraavan kerran Tili- ja veropäivät järjestettiin jo helmikuussa 1969, minkä jälkeen sitä on järjestetty vuosittain.
1970
Lahja Piha teki töitä solmiakseen suhteita valtionhallintoon ja muihin elinkeinoelämän yhteisöihin. Piha käytti jokaisen tilaisuuden hyväkseen esiintyäkseen julkisissa tiedotusvälineissä. Hän kirjoitti muun muassa artikkelit ”Varokaa ammattitaidottomia” (Ilta-Sanomat 23.11.1972) ja ”Ammattitason kirjavuus tilitoimistojen taakka” (Kauppalehti 5.1.2973).
Vaikka tilitoimistojen auktorisointijärjestelmää suunniteltiin jo liiton perustamisen alusta alkaen, sen toteutumisessa kesti. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että auktorisoinnin myöntää Keskuskauppakamari. Yhteistyö ei kuitenkaan toteutunut, minkä seurauksesta Tili-instituuttisäätiö perustettiin vuonna 1979. Uusi KLT-lautakunta aloitti järjestämällä KLT-tutkinnon.
Ensimmäinen Tilisanomat julkaistiin loppuvuonna 1979. Tilisanomat kehittyi sanomalehtimuotoisesta julkaisusta aikakauslehdeksi 1980-luvulla ja sitä julkaisi liiton yhteydessä toimiva osakeyhtiö Suomen tilitoimistojen palvelu Oy.
1980
Ensimmäinen KLT-tentti järjestettiin 1980. Tenttiin osallistui muun muassa Taloushallintoliitossa tänäkin päivänä aktiivisesti kouluttava Leena Rekola-Nieminen.
Tili-instituuttisäätiö myönsi ensimmäiset auktorisoinnit vuonna 1981. 228 jäsenestä 72 sai auktorisoinnin.
Taloushallintoliitto julkaisi ensimmäisen vakiosopimusehdot sisältävän toimeksiantosopimusmallin.
80-luvun puolivälissä Kirjanpitotoimistojen liittoon tuli ensimmäinen tietokone, MikroMikko 2. Yhteiskäytössä oleva tietokone sijaitsi kylpyhuoneeseen tehdyssä työskentelytilassa.
Hyvä tilitoimistotapa -suosituksen kirjoittaminen aloitettiin.
Vuonna 1986 puheenjohtajaksi valittu Jouko Karttunen kirjoitti ensimmäiset versiot oppaista, joista myöhemmin jalostui kirjat Hyvä tilinpäätöstapa pienille yrityksille sekä Pienen osakeyhtiön esimerkkitilinpäätös. Molempia kirjoja on uusittu säännöllisesti ja uusimmat versiot kirjoista on julkaistu vuonna 2017 ja 2018.
Kun Kirjanpitotoimistojen liitto täytti 20 vuotta, Ronald Reaganin vierailu Helsingissä sekoitti liikenteen ja vaikeutti myös juhlaväen kulkemista juhlapaikalle.
1990
Vuonna 1992 otettiin taloushallinnon alalla digitaalisuuden ensiaskel, kun KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera kehitti tiliote tositteena -järjestelmän.
1993 muutkin kuin liiton jäsenet saivat osallistua liiton järjestämiin koulutuksiin. Ensimmäiset ulkopuolisillekin järjestetyt koulutukset koskivat uutta arvonlisäverolakia.
Kirjanpitotoimistojen liitto sai uuden logon.
1994 Liikevaihtovero muuttui arvonlisäveroksi, minkä myötä myös kaikki palvelut muuttuivat verollisiksi. Tämä vaikutti suuresti muun muassa tilitoimistopalveluihin.
1994–1997 liitto piti yllä teksti-TV:n sivuja 425 ja 525, jotka kertoivat taloushallinnon asioista ja tilitoimistoista alkaville ja pienille yrityksille.
1996 julkaistiin Kirjanpitotoimistojen liiton ensimmäiset nettisivut.
Kirjanpitolakia uudistettiin jälleen vuonna 1997. Muutoksia tuli muun muassa taseen esittämiseen. Lakiuudistus toi mukanaan myös liitetietoja – niitä saattoi olla yli 100 pienillekin yrityksille.
Taloushallintoliitto koulutti erityisesti euroon siirtymisessä.
2000
2000-luvun alussa liiton arvostus lausuntojen antajana nousi ja liiton tunnettuus kasvoi. Liitto alkoi panostamaan liiketoiminnan tekemiseen.
2005 Kirjanpitotoimistojen liiton nimi vaihtui Suomen Taloushallintoliitto ry:ksi. Uusi nimi kuvasi paremmin jäsenten laajentunutta toimenkuvaa.
Taloushallintoliitolle uusi logo ja ilme.
Hyvä tilitoimistotapa uudistettiin ja TAL-laatutyökalut julkistettiin jäsenille.
2006 valmistuivat ensimmäiset PHT-koulutusohjelman suorittaneet. Arvioitiin, että kaikki palkkahallinnon asiantuntijat olisi koulutettu kolmessa vuodessa. PHT:n suosio on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta ja se on järjestetty jo 13 kertaa.
2010
Vuonna 2011 Toimialastandardi TAL-STA otettiin käyttöön. TAL-STA korvasi Hyvän tilitoimistotavan ja sen soveltamisohjeet.
2013 Taloushallintoliitto julkaisi ensimmäiset verkkokoulutukset: Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus käytännössä ja Tase-erien käsittely tilinpäätöksessä.
Vuonna 2016 kirjanpitolakia uudistettiin jälleen. Mikrokokoinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja ei ole enää velvollinen laatimaan tilinpäätöstä.
2016 käynnistettiin TALTIO-hanke. Hankkeen tavoitteena oli saada taloushallinnon informaatio täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi. Hankkeessa määriteltiin standardit digitaaliselle taloustiedolle. Loppuvuodesta 2017 kapula ojennettiin Teknologiateollisuudelle, joka jatkoi digitalisaation kehittämistä RTECO-hankkeessa.
Taloushallinnon digitalisaation myötä kirjanpitäjästä neuvonantajaksi -teema korostuu liiton koulutuksissa sekä viestinnässä. Vuonna 2017 Taloushallintoliitto järjesti ensimmäisen ohjelmistorobotiikkakurssin tilitoimistoille.
2018
Tietojärjestelmien kasvaneen merkityksen sekä EU:n tietosuoja-asetuksen myötä tilitoimistoalan toimeksiantosopimus uudistettiin. Uusi mallisopimus on TAL2018.
Liitto vahvistaa yhteistyötä palkka- ja henkilöstöhallinnon palveluita tarjoavien yritysten kanssa sekä perustaa ohjelmistofoorumin taloushallinnon ohjelmistoja tuottavien yritysten kanssa.
Liiton jäsenet hoitavat yli 140 000 yrityksen ja yhteisön taloushallintoa. Jäsenyrityksissä lasketaan yli 300 000 palkkapussia kuukaudessa. Jäsentoimistojen keskimääräinen toimipaikkakoko on 9,1 henkilöä. Kirjanpito- ja tilinpäätösalan yhteenlaskettu liikevaihto rikkoo miljardin euron rajan.
Liiton puheenjohtajat:
Tenho Kokkonen 1977–1980
Aarne Suhonen 1981–1983
Esko Haukkala 1983–1986
Jouko Karttunen 1986–1991
Timo Rantanen 1991–1993
Seppo Laine 1993–1996
Antti Rantalainen 1996–2000
Asko Schrey 2000–2003
Ilse Alander 2003–2006
Karri Nieminen 2006–2008
Leena Rekola-Nieminen 2008–2014
Vuokko Mäkinen 2014–2017
Antti Rantalainen 2017-
Liiton toiminnanjohtajat / toimitusjohtajat
Antero Salminen 1976-1981
Ulla Partanen 1981–1999
Juha Ahvenniemi 1999–2016
Antti Soro 2016-
Artikkelin ovat kirjoittaneet Sirpa Airola, Leena Rekola-Nieminen, Jouko Karttunen, Riikka Hirsimäki, Satu Korpela ja Päivi Nuolioja.
Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 3/2018.
