Taloushallintoliiton hallitukseen uusia vaikuttajia
Taloushallintoliiton hallitukseen valitut ensikertalaiset Jussi Uotila, Anu Tieaho ja Elmeri Linnera uskovat tilitoimistojen menestykseen ja alan arvostuksen kasvuun. Eniten mahdollisuuksia tarjoaa vauhdikkaasti etenevä digitalisaatio.
Turkulaista talousosaamista
Turkulainen Jussi Uotila tuli taloushallintoalalle vuonna 1988 kesäharjoittelijaksi. Jussin isän Pekka Uotilan keväällä 1985 perustaman tilitoimiston tarjoama ura ei ollut nuorelle miehelle varsinainen unelma-ammatti, mutta ajan myötä mieli muuttui.
– Isä sanoi minulle, että taloushallintoalalla riittää aina töitä ja perheyrityksessä sukulainen sammuttaa viimeisenä valot. Siinä mielessä minua on enemmän tai vähemmän hienovaraisesti ohjattu ammatinvalinnassa, naurahtaa Uotila.
Vuonna 2008 tehtyjen yritysjärjestelyjen myötä Mervi Laine ja Jussi Uotila jatkoivat tilitoimiston pitämistä Pekka Uotilan keskittyessä tilintarkastuksiin ja yritysjärjestelyihin. Tänä päivänä 19 työntekijän ja yli 500 asiakkaan Uotila & Laine Oy on suhteellisen iso tilitoimisto. Taloushallintoliiton hallituksen jäsenenä Uotila haluaa tuoda kuuluviin tämän kokoluokan toimijoiden sekä perheyritysten äänen.
– Suomessa on monia meidän kaltaisiamme suurehkoja matalan organisaation tilitoimistoja, jotka sijoittuvat pienyritysten ja isojen ketjujen välimaastoon. Palvelemme edelleen enemmistönä olevia perinteisiä yrityksiä, mutta myös pieniä ja ketteriä startuppeja sekä suuria alustatalouden hyödyntäjiä, hän sanoo.
Lakimuutoksiin riittävästi reagointiaikaa
Agendastaan huolimatta Uotila ei halua rakentaa vastakkainasettelua erikokoisten tilitoimistojen välille. Erilaisia toimijoita tarvitaan jatkossakin erilaisten asiakkaiden palvelemiseen. Taloushallintoliiton tehtävänä on luoda siihen parhaat mahdolliset toimintaedellytykset ja suojella tilitoimistoja viranomaisten mielivallalta.
– Esimerkiksi rahanpesulakia valmisteltiin kaksi vuotta. Koko tuon ajan viranomaiset istuivat lain päällä ja antoivat meille vain neljä viikkoa aikaa reagoida muutokseen. Tällaisissa tilanteissa Taloushallintoliiton tehtävänä on sanoa, että tämä ei onnistu näin, korostaa Uotila.
Tilitoimistojen vahvuutena on ketteryys reagoida muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin, mikä on elintärkeää huimaa vauhtia kehittyvässä maailmassa. Tämä puolestaan avaa ovia uusiin bisnesmahdollisuuksiin.
– Vielä kymmenen vuotta sitten oli harvinaista, että asiakas ulkoisti controllerin tehtävät tilitoimistolle. Teknologian kehittyminen ja datan reaaliaikaisuus ovat kuitenkin tehneet siitä tätä päivää, Uotila havainnollistaa.
Kasvuyrittäjyyttä kauhajokilaisittain
Pohjamaan Ekonomitoimisto Oy:tä pyörittävä yrittäjä ja toimitusjohtaja Anu Tieaho on kauppatieteiden maisteri, jonka ammatilliset juuret ovat isojen yritysten talous- ja henkilöstöjohtamisessa. Kokemusta on kertynyt myös yrityskaupoista ja kansainvälisistä työtehtävistä, jotka ovat vieneet Tieahon Ruotsiin, Venäjälle ja Puolaan.
– Myytyäni johdinsarjoja valmistavan yritykseni, jäin vuodeksi kotiin pienten lasten kanssa. Halusin kuitenkin tehdä muuta kuin vain istua hiekkalaatikolla. Suuntasin vähittäiskaupan pariin ja ruotsalaisen KappAhlin Suomen country controlleriksi. Sieltä matka jatkui puutarhamyymäläketju Plantagenin Suomen talouspäälliköksi ja Meiran hallintojohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi, kuvailee Tieaho vaiherikkaan uransa käänteitä.
Perheen vanhimman lapsen vartuttua ylioppilasikään Kauhajoelta kotoisin olevan pariskunnan valtasi kaipuu palata takaisin Pohjanmaan lakeuksille. Uusi koti löytyi lopulta vanhasta Äijälän pappilasta. Seuraavaksi konsultiksi ja vuokrajohtajaksi heittäytynyt Tieaho nappasi kiinni alueella 25 vuotta toimineeseen tilitoimistoon, jota yrittäjä Pentti Lahti oli myymässä. Kaupat lyötiin lukkoon vuonna 2018 ja Tieaho ryhtyi yrittäjäksi.
– Pohjanmaan Ekonomitoimisto on paikallisesti iso toimija, joka on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden sisällä. Oman työhistoriani vuoksi on mielenkiintoista katsella asioita tilitoimiston näkökulmasta. Yritysten taloushallinnossa tapahtuneet muutokset etenevät nyt myös tilitoimistoissa, arvioi Tieaho.
Kiinnostava koulutustarjonta varmistaa alan ammattitaidon
Muutoksella Tieaho tarkoittaa nykyisessä roolissaan lakisääteisten velvoitteiden päälle tuotettavaa lisäarvoa, joka auttaa asiakasta päätöksenteossa sekä hyvän taloudellisen tuloksen aikaansaamisessa. Tähän kehitykseen yhdistyvät muut taloushallintoalan trendit kuten perustoimintojen automatisointi ja asiakasystävälliset tietojärjestelmät. Kirjanpitäjille jää enemmän aikaa tarttua lukujen todelliseen hyödyntämiseen.
– Kirjanpidosta on tulossa yrityksen kaikkeen päätöksentekoon soluttautuva tukifunktio, joten uusiin palveluihin kannattaa satsata tosissaan. Esimerkiksi Pohjanmaan Ekonomitoimistossa on käynnissä oma puolitoistavuotinen koulutusohjelma, jonka avulla kirjanpitäjistä tehdään talouspäälliköitä, kertoo Tieaho.
Uudenlaiset tehtävät ovat omiaan lisäämään taloushallintoalan vetovoimaa työmarkkinoilla. Kun kilpailu osaajista kiristyy, korostuu myös hyvä henkilöstöjohtaminen. Tieaho haluaakin nostaa hallituksessa esille innostavan ja osaavan johtajuuden tärkeyttä.
– Kirjanpitäjän toimenkuva kehittyy koko ajan ja siksi myös henkilöstön arvo korostuu. Koulutuksella on iso merkitys, joten Taloushallintoliiton tarjontaa on pyrittävä kehittämään mahdollisimman houkuttelevaksi, Tieaho pohtii.
Etelä-Savossa ei pelätä automaatiota
Kangasniemeläisen Tietomylly Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Elmeri Linnera on luotsannut seitsemän henkeä työllistävää tilitoimistoa nykyisessä roolissaan noin vuoden verran. Sitä ennen hän ehti toimia puolitoista vuotta yrityksen toimitusjohtajana ja vähemmistöosakkaana. Yrittäjän viitta on tuonut tekemiseen uudenlaista näkökulmaa, josta on hyötyä Tietomyllyn kehittämisessä.
– Tulin tradenomiopiskelijana Tietomyllyyn harjoittelijaksi kesällä 2011. Hommat jatkuivat senkin jälkeen ja opintojen päätyttyä jäin tänne vakinaiseksi työntekijäksi. Onnekseni minulla oli hyvä pomo, joka mahdollisti työn ohella tapahtuvan kouluttautumisen. Päädyin mukaan Tietomyllyn kehitystehtäviin ja lopulta yrityksen toimitusjohtajaksi, hän muistelee.
Linnera suhtautuu Taloushallintoliiton hallituspaikkaan suurella mielenkiinnolla, sillä ala elää muutosten aikoja. Toisia uusi teknologia ja kehitystahti hirvittävät, mutta Linnera näkee niissä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.
– Automaatio vapauttaa käsiä rutiinitehtävistä muuhun työhön. Luotettavaa tietoa on saatavilla nopeasti, jolloin sitä pystytään käyttämään taloushallinnon palveluiden kehittämiseen. Tietoturvamielessä tässä on omat riskinsä, mutta luotan siinä asiassa ohjelmistotaloihin ja it-alan osaajiin. Meidän haasteenamme on valita datamassasta oikeat tiedot oikealla hetkellä, hän arvioi.
Asiakkaat valmiita maksamaan taloudellisesta hyödystä
Vaikka taloushallintoalalla menee hyvin, on sillä vielä matkaa todelliseen kukoistukseensa. Linnera toivoo asiakkaiden pitävän tilitoimistoja tulevaisuudessa välttämättömän pahan sijaan kumppaneina, jotka tarjoavat etuja ja oivalluksia esimerkiksi säästöjen ja verohyötyjen muodossa. Tämä edellyttää nykyistä avoimempaa tiedonvaihtoa asiakkaan ja tilitoimiston välillä.
– Kaikki voittavat -tilanteessa asiakas maksaa mielellään tonnin laskun saavutettuaan tilitoimiston avulla 10 000 euron hyödyn. Tähän pääsemiseksi yhteistyötä on tiivistettävä. Myös alan arvostuksessa on paljon petrattavaa. Maaseudulla ammattitaitoisen kirjanpitäjän tuntiveloitus voi edelleen olla vain 50 euroa, Linnera toteaa.
Taloushallintoliiton hallituksessa Linnera haluaa edistää positiivista rohkeutta tehdä uusia asioita. Pelkästään lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen sijaan ala kaipaa itseluottamusta uhkuvia taloushallinnon osaajia, jotka kykenevät ratkaisemaan asiakkaan ongelmia.
– Olen kysynyt omilta työntekijöiltäni, antavatko he yhdellekään asiakkaalle kaikkensa. Saamieni vastausten perusteella toisille annetaan enemmän ja toisille vähemmän, mutta syvällinen omistautuminen puuttuu. Tässä asiassa Taloushallintoliitto on tärkeä suunnannäyttäjä, joka vahvistaa alalla tarvittavaa osaamista omalla koulutustarjonnallaan, summaa Linnera.
TALOUSHALLINTOLIITON HALLITUS 1.7.2019-30.6.2020
Rantalainen Antti (pj), Hyvinkää, Tilipalvelu Rantalainen Oy
Tahvanainen Tuomas (vpj), Espoo, Leppävaaran Laskenta Oy
Aho Antti, Lempäälä, Talenom Oyj
Gylling Max, Tampere, Gylling Accounting Oy
Lindblad Ulrika, Espoo, Haaga-Helia AMK
Linnera Elmeri, Kangasniemi, Tietomylly Oy
Pitkänen Päivi, Oulu, Monetra Oy
Seppä Jari, Tampere, Accountor Tampere Oy
Tieaho Anu, Kauhajoki, Pohjanmaan Ekonomitoimisto Oy
Uotila Jussi, Turku, Uotila & Laine Oy
Varajäsenet:
Frostdahl Cedric, Pietarsaari, Ab Norlic Oy
Heiskanen Veli-Matti, Helsinki, Taloushallinta Uniikki Oy
Artikkelin on kirjoittanut Ari Rytsy.
Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 4/2019.
