Taloushallintoliiton edunvalvontatyö
Saamme tilitoimistoilta aika ajoin ruusuja tai risuja Taloushallintoliiton edunvalvonnasta. Tässä kirjoituksessa avaan, mitä teemme ja miten.
Mihin keskittyä?
Maailma on täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. Samalla kuitenkin Taloushallintoliiton ja tilitoimistojen työntekijöiden aika on rajallinen. Seuraaviin asioihin emme käytä jäsenmaksujanne.
Verotuksen tasoon vaikuttaminen. Tämä on tärkeä teema, mutta yrityskentän ja yhteiskunnan etuja valvovat jo Suomen Yrittäjät, EK, Veronmaksajat ja Keskuskauppakamari. Taloushallintoliiton ääni tässä kuorossa ei äänenvoimakkuutta nostaisi.
Suuret EU-hankkeet. Tietosuoja-asetus, rahanpesulaki ja tuleva whistleblower-direktiivi ovat tavallisen suomalaisen tilitoimiston kannalta karkeasti ylimitoitettuja, mutta tällaisiin EU-lainsäädäntöhankkeisiin eivät yhden suomalaisen toimialan tarpeet vaikuta. Olemme realisteja. EU-asetuksiin voi vaikuttaa vain, jos niistä olisi merkittävää haittaa koko yhteiskunnalle ja asia ei herätä suuria tuntoja isommissa jäsenmaissa.
Suomalaiset yhteiskunnalliset linjaukset. Suomessa on nykyään hallituksen väristä riippumatta linjana se, että yritykset laitetaan itse maksamaan niihin kohdistuva valvonta. Tilitoimistot maksavat rahanpesuvalvontaansa rahanpesurekisterin 200 euron maksulla. Pankit maksavat Finanssivalvonnan.
Sen sijaan keskitymme edunvalvonnassamme siihen, että yrityksillä ja tilitoimistoilla on mahdollisuus tehokkaaseen ja laadukkaaseen taloushallintoon. Tässä ovat tarpeen esimerkiksi tehokkaan taloushallinnon mahdollistava lainsäädäntö, sujuvat standardit ja toimivat julkishallinnon digiratkaisut. Esimerkiksi tulorekisterin ja Suomi.fin osalta on toimivuudessa ollut ja on sijaa moitteille. Mutta voin taata teille, että ilman Eija Männistön ja muutaman emeritapalkanlaskijan sinnikästä edunvalvontatyötä suomalainen palkanlaskija olisi ollut tulorekisterissä nilkkojen sijaan polviaan myöten liejussa.
Toinen tärkeä teema on se, että yrityksille, tilitoimistoille ja henkilöstölle on tarjolla ennustettava ja oikeusvarma toimintaympäristö. Lainsäädännön muutosten ja tuomioistuinratkaisujen on oltava kohtuudella ennakoitavissa ja viranomaistoiminnan kohtuuden rajoissa. Viemme syyttäjälaitokselle tietoa siitä, mitä tavallinen kirjanpitäjä voi oikeasti työssään havaita ja mitä oikeasti millään ei. Markku Ojala käy läpi veronkantolain maksujen ja palautusten käsittelysääntöjä ja saa Verohallinnonkin ymmärtämään, että niistä ei saa tolkkua edes veroasiantuntija. Ja toivottavasti saamme yhdessä myös valtiovarainministeriön ymmärtämään muutostarpeen.
Miten näkemyksemme linjataan?
Taloushallintoliitolla on jäsentensä valitsema hallitus ja hallituksen nimeämät asiantuntijaryhmät, joissa on edustettuna kokeneita asiantuntijoita erilaisista ja erikokoisista tilitoimistoista. Jokainen näkemyksemme ja lausuntomme käy tämän mankelin läpi – liittyi asia sitten merkittäviin kirjanpito- tai verolainsäädännön muutoshankkeisiin tai vaikka Verohallinnon suunnittelemaan Pienyrittäjän taloushallintopalveluun.
Parhaimmillaan edunvalvontatyö on tiivistä yhteistyötä liiton toimiston porukan ja vapaaehtoisten tilitoimistoammattilaisten kanssa. Liiton toimistolla nostetaan teemoja esille ja avataan kanavia viranomaisiin. Tilitoimistoammattilaiset tuovat käytännön asiantuntemuksen. Kun kukaan ei saanut Tietosuojavaltuutetulta ohjeita tietosuoja-asetuksen hankaliin yksityiskohtiin, teimme alalle käytännön ohjeistusta yli kahdenkymmenen tilitoimiston asiantuntijan kanssa. Ja ilman Johanna Ranta-Eskolan ja Markus Mäkisen panosta Suomi.fissä tuskin vieläkään olisi tilitoimistojen massatoimintoja. Tässä pari itselleni tärkeää esimerkkiä alan yhteisestä edunvalvontatyöstä.
Kehitysehdotuksia ja edunvalvontateemoja toivotaan! Soita tai meilaa Eijalle, Jannelle ja Markulle. Palautetta kaivataan! Sitä saa antaa toimitusjohtajalle tai hallituksen jäsenille.
Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 2/2021.
