Palkkablogi: Pekka Pitkänen korostaa tiimityön tärkeyttä palkkahallinnon teknologian kehittämisessä
Pekka Pitkäsen matka on kulkenut pankin rahoitusneuvojasta palkkasihteeriksi ja siitä edelleen aina palkkajärjestelmän pääkäyttäjäksi, jonka vastuulla on prosessien kehittäminen ja järjestelmän kokonaisvaltainen toimivuus. Tässä blogitekstissä ja podcast-jaksossa Pekka jakaa meille näkemyksiään teknologian mahdollisuuksista ja tiimityön tärkeydestä kehitysprojekteissa sekä tarjoaa rohkaisua, jos ei heti saa napattua työ- tai harjoittelupaikkaa palkkahallinnosta.
Toimistotyökokemus voi auttaa palkkahallinnon pariin
Pekka on koulutukseltaan ekonomi ja valmistunut Aalto Yliopistosta. Tarkemmin Pekan opinnot keskittyivät strategiseen henkilöstöhallintoon.
”Strategisen henkilöstöjohtamisen töihin on erittäin vaikeaa päästä suoraan koulun penkiltä. Lähdinkin alkuun etsimään palkkahallinnon töitä, jotta pääsisin näkemään käytännössä, miten lakia ja työehtosopimuksia tulkitaan”, Pekka kertoo.
Ennen palkkahallintoon hakeutumista Pekka työskenteli pankissa rahoitusneuvojana. Pekka kuvailee siirtymistä rahoituspuolelta palkkahallintoon korjausliikkeenä matkalla kohti uratavoitettaan henkilöstön johtamisen parissa. Hän myös toteaa, että rahoitusalan tehtävät olivat lopulta hyvin samanlaisia kuin palkkasihteerin työ.
”Vaikka aihepiirit ovat erilaisia, molemmissa töissä etsitään ja tallennetaan järjestelmiin tietoa, jonka perusteella tehdään päätöksiä”, Pekka summaa.
Kun Pekka sai työn Monetran Pohjois-Savon yksiköstä palkkasihteerinä, yksi syy paikan saamiseen oli nimenomaan kokemus rahoitusneuvojan työstä. Pekka haluaakin rohkaista kokeilemaan erilaisia reittejä, jos palkkahallinnon alalta ei heti löydy töitä tai harjoittelupaikkaa.
”Kokemus monenlaisesta toimistotyöstä valmistaa hyvin palkkasihteerin tehtäviin. Tärkeintä on pystyä näyttämään, että on kykenevä tekemään töitä, jotka vaativat järjestelmien osaamista ja tarkkuutta. Sillä voi saada jalan oven väliin. Palkkahallinnon kokonaisuudet rakentuvat pienistä palikoista, joten ne voi opetella työn ohessa vähän kerrallaan.”
Palkkahallinto sopii tarkalle ja uuden oppimista janoavalle
Pekka on työskennellyt palkkahallinnossa nyt kaksi vuotta. Hän kuvailee palkkahallinnon työn sopivan hyvin hänen persoonalleen.
”Etsin mielelläni uutta tietoa ja paikallaan junnaaminen käy tylsäksi. Palkkahallinnossa riittää järjestelmiä ja opittavaa”, Pekka kertoo.
Myös palkkahallinnon konkreettisuus ja työn vaikutus henkilöstöhallintoon viehättää Pekkaa. Kun palkan pistää maksuun, pääsee näkemään, miten dominot lähtevät liikkeelle.
Tärkeimpiä ominaisuuksia palkkahallinnon työssä ovat Pekan mielestä tarkkuus, yksityiskohtiin perehtyminen ja looginen päättely.
”Nykypäivänä koneet hoitavat laskemisen. Niin kauan kuin tarkistaa työnsä, pärjää kyllä palkkahallinnon työssä. Mitä pidemmälle mennään, sitä vähemmän tarvitsee laskea päässä.”
Pääkäyttäjä varmistaa, että kaikki toimii
Tällä hetkellä Pekka on yksi kolmesta pääkäyttäjästä, jotka varmistavat Personec F -palkkajärjestelmän toimivuuden. Käytännössä hän pitää huolta siitä, että muista järjestelmistä tuleva tieto tuodaan palkkajärjestelmään oikein, palkkajärjestelmästä lähtee oikea tieto eteenpäin ja palkka-ajot onnistuvat.
Aikaisemmin Pekan työtehtäviin kuului enemmän yksittäisen työntekijän työsuhteeseen liittyviä asioita. Kun hän sai viime vuodenvaihteessa tilaisuuden siirtyä järjestelmän kehittämis- ja ylläpitotehtäviin, hän otti mielellään haasteen vastaan. Pekka korostaakin, että palkkahallinnossa on mahdollista suuntautua eri tehtäviin omien kiinnostustenkohteidensa ja vahvuuksiensa perusteella.
Nykyisessä työssään Pekkaa inspiroivat eniten prosessin kehittämiseen ja asiakkuuden hoitamiseen liittyvät tehtävät.
“Se miten järjestelmä toimii määrittää, millaisilla prosesseilla palkanlaskentaa tehdään. Minusta onkin mielekästä suunnitella sitä, miten palkanlaskentaa saa tehtyä mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Myös yhteistyö ja sen organisointi – esimerkiksi yhteydenpito asiakkaan yhteyshenkilöiden ja järjestelmäntoimittajien kanssa – on minulle mieluista”, hän selittää.
Tulevaisuus ei vaadi kaikilta koodaustaitoa, vaan tiimityötä
Automaation rooli palkkahallinnossa on jo nyt huomattava. Pekka kertoo, että vaikka prosesseja ei välttämättä ole automatisoitu määrällisesti paljon, automaatiolla on saatu poistettua työntekijöiden pöydältä kokonaisia prosessin vaiheita.
“Tässä vaiheessa prosessit ovat olleet lähinnä nippelidatan siirtämistä paikasta toiseen. Alussa automaatiot eivät toimi kovin hyvin, vaan niiden toimintaa pitää valvoa ja optimoida. Mutta mitä pidemmälle kehitys kehittyy, sitä monimutkaisempia prosesseja päästään automatisoimaan. Siksi näen nimenomaan järjestelmäpuolen palkkahallintoalan tulevaisuuden kannalta kiinnostavana”, hän kuvailee.
Automaatiokaan ei vaadi palkkahallinnon työntekijältä välttämättä ohjelmointiosaamista, vaan automaatio rakennetaan usein tiimityönä, jossa hyödynnetään kunkin osallistujan vahvuuksia. Palkanlaskijan rooli voi olla selittää palkkahallinnon prosesseja koodarille, joka ei niitä tunne.
Pekka uskoo, että tulevaisuudessa palkkahallinnon automaation lisäksi myös tekoälyä aletaan hyödyntää enemmän.
“Varsinkin englanninkielisessä maailmassa tekoälyä on pystytty hyödyntämään isoissakin työelämän prosesseissa. Suomessa olemme kielemme puolesta jäljessä tekoälyn käytössä. Toisaalta meillä on mahdollisuus seurata sivusta tekoälyn käyttöä muualla maailmassa ja oppia parhaita tapoja siihen, miten sitä kannattaa hyödyntää”, Pekka kertoo.