Uu­ti­set ja tie­dot­teet

Mikä eteen, kun yri­tys ei saa pank­ki­ti­liä tai pank­ki sul­kee pank­ki­ti­lin?

Kuva pankkiautomaatti

Muu­ta­ma vuosi sit­ten aloim­me saada ym­pä­ri Suo­men ti­li­toi­mis­toil­ta hä­tä­huu­to­ja, että hei­dän asia­kas­yri­tyk­sen­sä eivät saa pank­ki­ti­liä tai pank­ki­ti­li lo­pe­te­taan pan­kin toi­mes­ta. Alun perin on­gel­ma miel­let­tiin lä­hin­nä ve­nä­läis­taus­tai­sia yri­tyk­siä kos­ke­vak­si. Sit­tem­min kävi ilmi, että on­gel­ma koski laa­jas­ti mui­ta­kin ul­ko­maa­lais­taus­tai­sia yri­tyk­siä ja myös monia su­pi­suo­ma­lai­sia pk-​yrityksiä.

Yksi syy tilin evää­mi­seen on yri­tyk­sen vas­tuu­hen­ki­lön, esi­mer­kik­si hal­li­tuk­sen jä­se­nen mak­su­häi­riö­mer­kin­tä. Il­miön syynä on mitä to­den­nä­köi­sim­min se, että ra­han­pe­sun tor­jun­nan vaa­ti­muk­set ja kus­tan­nuk­set pan­keil­le ovat sitä luok­kaa, että ris­ki­pro­fii­lil­taan kor­kei­ta tai vä­hä­tuot­toi­sia pk-​yrityksiä ei yk­sin­ker­tai­ses­ti kan­na­ta pitää asiak­kai­na.

Lue lisää on­gel­man il­me­ne­mis­muo­dois­ta tästä ar­tik­ke­lis­ta.

Vi­ran­omai­set tun­nis­ta­neet on­gel­man

Ra­por­toim­me asias­ta Fi­nans­si­val­von­nal­le, joka sel­vit­ti ti­lan­net­ta muu­al­la EU-​alueella. Il­me­ni, että on­gel­ma ei ole pel­käs­tään suo­ma­lai­nen, vaan pan­kit toi­mi­vat sa­mal­la ta­voin useis­sa mais­sa. Eu­roo­pan pank­ki­vi­ran­omai­nen EBA teki asias­ta Eu­roo­pan laa­jui­sen ky­se­lyn, johon myös suo­ma­lai­sil­ta ti­li­toi­mis­toil­ta pyy­det­tiin vas­tauk­sia. Tie­toa ky­se­lys­tä ja Ta­lous­hal­lin­to­lii­ton nä­ke­myk­sen löy­dät tästä kir­joi­tuk­ses­ta.

Asia tun­nis­tet­tiin myös Ma­ri­nin hal­li­tuk­sen puo­li­vä­li­rii­hes­sä. Suun­nit­te­lua­sia­kir­jois­sa poh­dit­tiin jopa sitä, että pi­täi­si­kö myös yri­tyk­sil­le luoda oi­keu­det pe­rus­pank­ki­pal­ve­lui­hin. Tämä asia ei kui­ten­kaan eden­nyt aja­tus­ta pi­dem­mäl­le – ko­ro­nan, Ve­nä­jän ja mui­den akuu­tim­pien on­gel­mien vuok­si.

On­gel­ma on tun­nis­tet­tu myös Edus­kun­nas­sa. Tuo­ree­seen la­ki­va­lio­kun­nan mie­tin­töön kir­jat­tiin:

“Myös eri­tyi­ses­ti pien­ten ul­ko­mail­ta tu­le­vien yri­tys­ten on usein vai­kea aset­tau­tua Suo­meen, koska pank­kien asiak­kaak­si voi olla vai­kea pääs­tä. Näi­den yri­tys­ten jou­kos­sa on muun muas­sa in­no­vaa­tio­toi­min­taan kes­kit­ty­viä start up -​yrityksiä. Näin ollen ra­han­pe­su­lain­sää­dän­nöl­lä voi olla hai­tal­li­sia vai­ku­tuk­sia myös ta­lou­den ke­hi­tyk­sen nä­kö­kul­mas­ta. Jos pank­ki­pal­ve­lu­jen saa­ta­vuus on ul­ko­mail­ta tu­le­vil­le yri­tyk­sil­le hyvin vai­ke­aa, ne to­den­nä­köi­ses­ti siir­tä­vät toi­min­tan­sa tai si­joit­tau­tu­vat alun perin jon­ne­kin muu­al­le. Täl­lai­nen ke­hi­tys olisi erit­täin hai­tal­lis­ta Suo­men ta­lou­den kil­pai­lu­ky­vyn nä­kö­kul­mas­ta.”

Rat­kai­su­ja pank­ki­ti­lik­si tai sen kor­vik­keek­si

Kes­kus­te­lim­me asian­tun­ti­joi­den kans­sa, mikä rat­kai­suk­si on­gel­maan. Seu­raa­via rat­kai­su­mal­le­ja voi har­ki­ta ja hyö­dyn­tää, jos pank­ki­ti­liä ei saa pe­rin­tei­ses­tä Suo­mes­sa toi­mi­vas­ta suur­pan­kis­ta – oli tämä sit­ten poh­jois­mai­nen tai suo­ma­lai­nen pank­ki­jät­ti.

“Maa­lais­pan­kit”

Pie­nis­tä alu­eel­li­sis­ta pan­keis­ta pk-​yritys voi saada pank­ki­ti­lin poh­jois­mai­sia ja kan­sal­li­sia pank­ki­jät­te­jä hel­pom­min. Syynä ei ole löy­hem­mät ra­han­pe­sun tor­jun­nan me­net­te­lyt, vaan to­den­nä­köi­ses­ti nämä pan­kit nä­ke­vät pk-​yritykset ta­voi­tel­tu­na asia­kas­ryh­mä­nä. Pan­kit pun­nit­se­vat lii­ke­ta­lou­del­li­sin pe­rus­tein vas­tak­kain asiak­kai­den tuot­to­po­ten­ti­aa­lia ja näis­tä ai­heu­tu­via kus­tan­nuk­sia, kuten ra­han­pe­sun tor­jun­nas­ta ai­heu­tu­via ku­lu­ja.

Hyö­dyn­nä omia ver­kos­to­ja­si ja kes­kus­te­le pai­kal­lis­ten pank­kien kans­sa ja pai­kal­li­sis­sa yrit­tä­jä­jär­jes­töis­sä ja –pii­reis­sä!

Pank­ki­pal­ve­lu­ja tar­joa­vat ko­ti­mai­set ta­lous­hal­lin­non pal­ve­lun­tar­joa­jat

Myös eräät ko­ti­mai­set ta­lous­hal­lin­non pal­ve­lun­tar­joa­jat tar­joa­vat yri­tys­asiak­kail­leen pank­ki­pal­ve­lu­ja joko itse tai yh­teis­työ­kump­pa­nin­sa kans­sa. Tämä on luon­nol­li­ses­ti mo­nil­le ti­li­toi­mis­toil­le han­ka­la asia omil­le asiak­kail­le mai­nos­tet­ta­vak­si, mutta tässä tie­dot­tees­sa tä­mä­kin vaih­toeh­to on ai­heel­lis­ta nos­taa esiin.

Mui­den EU-​maiden pan­kit

Tie­to­jem­me mu­kaan eräis­tä EU-​maista, esi­mer­kik­si Lat­vias­ta, myös suo­ma­lai­nen pk-​yritys voi saada IBAN-​muotoisen mak­su­lii­ken­ne­ti­lin hel­pom­min kuin suo­ma­lai­ses­ta pan­kis­ta. Tämä kui­ten­kin han­ka­loit­taa mak­su­lii­ken­teen hoi­toa kir­jan­pi­dos­sa ja saat­taa he­rät­tää ih­me­tys­tä var­sin­kin kuluttaja-​asiakkaissa.

Kan­sain­vä­li­set mak­su­pal­ve­lun­tar­joa­jat

Yksi keino yri­tyk­sen mak­su­lii­ken­tee­seen on hyö­dyn­tää kan­sain­vä­li­siä mak­su­pal­ve­lu­ja kuten Pay­Pal, Re­vo­lut, Stri­pe tai Wise. Nämä ovat yri­tys­ten nuo­rek­kaam­mal­le asia­kas­kun­nal­le tut­tu­ja pal­ve­lu­ja, mutta esi­mer­kik­si elä­ke­läi­sil­le tar­jot­ta­vak­si mak­su­ta­vak­si niis­tä ei ole. Kan­sain­vä­lis­ten mak­su­pal­ve­lu­jen hyö­dyn­tä­mi­ses­tä voit lukea lisää Mikko Il­vek­sen kir­joi­tuk­ses­ta Ti­li­sa­no­mien nu­me­ros­ta 4/2021.

Yrit­tä­jän hen­ki­lö­koh­tai­sen pank­ki­ti­lin käyt­tö

Moni pie­ny­rit­tä­jä on mui­den vaih­toeh­to­jen puut­tees­sa pyö­rit­tä­nyt yri­tyk­sen mak­su­lii­ken­net­tä hen­ki­lö­koh­tai­sen ti­lin­sä kaut­ta.  Asiak­kaal­le ja ti­li­toi­mis­tol­le ai­heu­tuu yli­mää­räis­tä työtä, kun se jou­tuu erit­te­le­mään tilin ra­ha­lii­ken­teen yrit­tä­jän omaan ja yri­tyk­sen ra­ha­lii­ken­tee­seen. On­gel­maa voi toki kier­tää siten, että yrit­tä­jä hank­kii toi­sen oman pank­ki­ti­lin, jota kui­ten­kin käy­te­tään yri­tyk­sen mak­su­lii­ken­tee­seen.  Kum­mas­sa­kin vaih­toeh­dos­sa mak­su­jen kä­sit­te­ly kir­jan­pi­dos­sa jou­du­taan yleen­sä hoi­ta­maan ma­nu­aa­li­ses­ti. Ikävä rea­li­teet­ti on se, että pank­ki sul­kee myös yrit­tä­jän hen­ki­lö­koh­tai­sen tilin jos­sa­kin vai­hees­sa so­pi­museh­to­jen vas­tai­sen käy­tön vuok­si.

Tämän ar­tik­ke­lin asian­tun­ti­joi­na toi­mi­vat:

Mikko Ilves, Di­gi­ta­se Oy

Jukka Ko­jo­la, Visma So­lu­tions Oy

Mira Me­ri­kan­to, Ta­lous­hal­lin­to­liit­to