Joukkorahoitus avaa mahdollisuuksia

Joukkorahoitus on suuri mahdollisuus uusien yhtiöiden ja investointien rahoituksessa. Usein joukkorahoituksessa ihmisiä motivoi olla mukana jossain henkilökohtaisesti tärkeäksi kokemassaan hankkeessa.

Olen ollut mukana neuvonantajana ja hallituksen puheenjohtajana Helsinki Allas Oy:n kahden joukkorahoituskierroksen järjestämisessä. Ensimmäisessä annissa syksyllä 2015 joukkorahoituksella kerättiin yli 800 000 euroa. Toinen käynnissä oleva anti saavutti joulukuussa 2016 nopeasti annin minimitavoitteen 400 000 euroa.

Usein ihmisten tärkein motiivi joukkorahoituksessa on olla mukana jossain henkilökohtaisesti tärkeäksi kokemassa hankkeessa. Sijoituksen pitäisi silti olla myös taloudellisesti järkevä.

Joukkosijoitus on ollut Allas-hankkeen onnistumisessa olennaista. Kun alkava yritys halusi tehdä yli 10 miljoonan euron väliaikaisen rakennusinvestoinnin uudelle toiminta-alueelle, ei perinteinen pankkirahoitus taipunut. Vaikka joukkosijoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on yhä pieni, on omistajien joukolla iso merkitys hankkeen onnistumisessa. On saatu aikaan joukkovoimaa, joka on tuonut uskoa hankkeen toteutumiseen ja tarpeellisuuteen. Positiivinen haaste on hoitaa pienomistajat hyvin. Hyvä palvelu ei riitä: myös sijoittajaviestinnän ja osakkeiden jälkimarkkinoinnin pitää olla kunnossa.

Joukkorahoitus on suuri mahdollisuus uusien yhtiöiden ja investointien rahoituksessa. Suomen yritysrahoitus on ollut hyvin pankkikeskeistä. Pankkien luottoratkaisut eivät kestä isoja riskejä, kun lainotusta rajoittavat edelleen kiristyvät vakavaraisuusvaatimukset. Pankeista ei saa lainaa yritystoiminnan riskeihin.

Tilalle tarvitaan uusia rahoitusmuotoja. Joukkorahoitus on kiinnostava riskirahoituksen kasvualue. Verkkoalustojen kautta yksityisten ihmisten raha löytää sopivat rahoituskohteet. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on nerokas ratkaisu!

Joukkorahoituksen sateenvarjon alle mahtuu kirjava joukko hyvin erilaisia rahoitusratkaisuja. Toisessa ääripäässä on hyvän projektin tukeminen lahjoitusmielessä ja toisessa päässä hyviä tuottoja hakeva sijoittaminen ja lainaaminen. Tähän sisältyy rahoitusmarkkinoiden kehittämisen erityinen haaste.

Jotta joukkorahoituksesta voi kehittyä merkittävä yritysrahoituksen kanava, täytyy sen toimia kokonaisuutena myös hyvin koskien rahoituksen riskien ja tuottojen välistä suhdetta. Analyysini mukaan useat joukkorahoitusantien osakkeet ovat olleet kalliita esimerkiksi listattuihin osakkeisiin verrattuna. On luotettu ihmisten lahjoitusmieleen.

Joukkorahoituksen välittäjä ja saaja ovat yhdessä vastuussa kaiken oleellisen tiedon kertomisesta rahoituskohteesta, vaikkei varsinaista sijoitusesitettä tarvitsekaan tehdä. Joukkorahoituslaki 11 § velvoittaa kertomaan arvoon ja takaisinmaksukykyyn vaikuttavat oikeat ja riittävät tiedot vahingonkor­vauksen uhalla. Lisäksi rahoituksen saajalla ja välittäjällä on velvollisuus tiedottaa taloudellisen tilanteen oleellisista muutoksista.

Nämä velvollisuudet toteutunevat kohtuullisesti rahoituksen keräämisen ajankohtana. Sijoituksen jälkeisen tiedonantovelvollisuuden toteuttamiseen taas tarvittaisiin ryhtiliikettä. Kokemukseni mukaan joukkorahoitusta keränneet yritykset eivät jaa omistajilleen riittävää informaatiota toiminnastaan sijoituksen jälkeen. Tästä seuraa vaikeuksia osakkeiden likviditeettiin sijoitusmuotona. Uskon, että tämä voi myös olla este joukkosijoittamisen kasvulle. Sijoittajaviestinnän pitäisikin kohtuudella omaksua pörssiyhtiöiden toimintamalleja. Vaikeuksista kertominen ei tietenkään tunnu yrittäjistä mukavalta.

Tässä tarvitaan meidän talousammattilaisten vahvaa panosta. Edistäkäämme hyviä corporate governce­ -periaatteita ja kehittäkäämme pienille yrityksille soveltuvaa sijoittajaraportointia. Samalla pitäisi kehittää osakkeiden ja joukkolainojen jälkimarkkinoita.

Artikkelin on kirjoittanut Pekka Salmi, Tekn. lis. -advisor, Yritysrahoitus ja strategiat, Helsinki Allas Oy.

Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 1/2017.

T&k-vähennys etenee – liitto jätti lausuntonsa
Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa etenee eduskunnassa. Lakialoite oli keskiviikkona 30. marraskuuta eduskunnan verojaoston käsittelyssä. Taloushallintoliitto jätti lakialoitteesta oman lausuntonsa. Lausunnot on koottu eduskunnan verojaoston verkkosivuille

Tilaa Taloushallintoliiton uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme saat taloushallintoalaa koskevan uusimman tiedon ensimmäisten joukossa suoraan sähköpostiisi. Lisäksi saat tiedon esimerkiksi uusimmista koulutuksistamme ja tapahtumistamme. Lähetämme uutiskirjeen sinulle noin kerran viikossa.