Isännöinnistä synergiaetua tilitoimistolle

Mouhijärven Tili ja Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja Mirva Iso-Kukkulan mielestä isännöinti- ja tilitoimisto-palvelut sopivat hyvin saman katon alle. Pienessä kunnassa pitkään toiminut yritys on alkanut tarjota osaamistaan oman kunnan ulkopuolelle. Tilitoimisto on saanut asiakkaikseen muun muassa muita isännöintiyrityksiä.

Mirva Iso-Kukkula pyörittää miehensä Janin kanssa Mouhijärven Tili ja Isännöinti Oy:tä. Pariskunnasta tuli yrittäjiä kuusi vuotta sitten, kun Janin äiti Arja myi heille enemmistöosuuden yhtiön osakkeista.

– Aloitin työskentelyn yrityksessä jo vuonna 2003 ja yrittäjinä aloitimme vuonna 2012. Silloin mieheni jätti työnsä konepajayrityksessä ja siirtyi vastaamaan isännöinnistä. Minun vastuullani on tilitoimistopuoli ja yrityksen hallinto, Iso-Kukkula kertoo.

1980-luvun alkupuolella tilitoimisto oli vielä pankin yhteydessä. Pankkilain muutoksen myötä pankin toimihenkilöt perustivat Mouhijärven Tili- ja Kiinteistöpalvelu Oy:n vuonna 1984. Myöhemmin tilitoimistossa työskennellyt Iso-Kukkulan anoppi osti yrityksen kokonaan itselleen. Nimeäkin on muutettu enemmän toimintaa kuvaavaksi.

Isännöinti tuo tilitoimistolle kilpailuetua

Mouhijärven Tili ja Isännöinti Oy:n palvelutarjonta on pysynyt pääosin samana koko yrityksen historian ajan. Taloushallinnon ja isännöinnin palvelut sekä pienimuotoinen vuokravälitystoiminta kuuluivat repertuaariin jo 1980-luvulla. Välillä tilitoimistossa oli asiamiesposti, mutta tästä luovuttiin, koska postipalvelujen pyörittäminen haittasi keskittymistä asiantuntijatöihin ja olisi vaatinut toimiston aukioloaikojen pidentämistä. 2010-luvun alussa mukaan tulivat tieisännöintipalvelut.

Iso-Kukkulan mielestä on merkittävä kilpailuetu, kun yritys pystyy tarjoamaan sekä isännöinti- että tilitoimistopalveluita. Taloyhtiöiden on pidettävä kirjanpitoa ja tehtävä tilinpäätös tilikauden päättyessä kuten muidenkin yrityksen asiakkaiden. Ala edellyttää kuitenkin myös erityisosaamista muun muassa lainaosuuslaskentaa, jota jokainen tilitoimisto ei hallitse.

– Monet pienet isännöintiyritykset eivät pysty itse tuottamaan kirjanpitopalveluita ja olemmekin saaneet tilitoimistoasiakkaiksemme isännöintiyrityksiä hieman pidemmänkin matkan päästä. Meidän etunamme moniin muihin tilitoimistoihin nähden on isännöintisektorin tuntemus. Lisäksi käytössämme on Fivaldi-ohjelmiston isännöintimoduuli, Iso-Kukkula sanoo.

Talouskasvu näkyy pienelläkin paikkakunnalla

Iso-Kukkulan yrityksen asiakaskunta koostuu lähinnä pienistä, eri toimialoilla toimivista paikallisista yrityksistä, taloyhtiöistä ja tiekunnista. Useimmat niistä ovat olleet asiakkaina pitkään. Suurimmalla osalla asiakasyrityksistä on edelleen paperinen kirjanpito käytössään, koska sähköisen taloushallinto-ohjelmiston käyttöönotto ei ole pienimmille yrityksille taloudellisesti kannattavaa.

Taloushallinnon sähköistymisen tuomat mahdollisuudet ovat kuitenkin laajentaneet tilitoimiston asiakaskuntaa. Asiakkaiksi on tullut hieman isompia yrityksiä esimerkiksi Tampereelta ja Sastamalasta, jopa Järvenpäästä. Kaikilla yrityksillä on kuitenkin jonkinlainen toiminnallinen yhteys Mouhijärvelle.

Iso-Kukkulan mielestä niin oman kuin useimpien asiakasyritystenkin tulevaisuus näyttää valoisalta.

– Alueen yrityksillä on tällä hetkellä positiivinen vire. Monien asiakkaidemme liiketoiminta on kasvussa ja Mouhijärven alue on muuttovoittoinen. Yritysten turhautuminen valtion byrokratiaan on kyllä siitä huolimatta nähtävissä, Iso-Kukkula miettii.

Nousukausi ei kuitenkaan näy kaikilla toimialoilla. Iso-Kukkula on erityisen huolestunut paikallisten maatalousyrittäjien tilanteesta. Monet hänen tuntemansa yrittäjät ovat vaikeuksissa.

–Siitä olen surullinen, että monet paikalliset maatalousyritykset ovat nyt ahdingossa. Tuotteista saatavat katteet ovat heikentyneet ja yrittäjien kulut ovat kasvaneet. Monet maatalousyrittäjät ovat joutuneet lopettamaan. Yrittäjinä jatkavien on puolestaan pitänyt tehdä kalliita investointeja toimintaa kasvattaakseen, Iso-Kukkula murehtii.

Rutiinien automatisoituminen syö laskutusta

Mouhijärven Tili ja Isännöinti Oy on kasvanut vähitellen. Iso-Kukkulan aloittaessa työntekijänä yritys työllisti yrittäjän lisäksi kaksi työntekijää. Nyt yrittäjiä on kaksi ja neljäs työntekijä palkattiin juuri.

Iso-Kukkula kiittelee hyvää tuuriaan, sillä toimistoon on saatu rekrytoitua aktiivisia, vastuunottokykyisiä ja luotettavia työntekijöitä. Esimerkiksi yksi nuoremmista työntekijöistä on lupautunut ottamaan kokonaisvastuun tietosuoja-asetuksen mukaisten toimenpiteiden hoitamisesta. Tämä on helpottanut merkittävästi yrittäjien työsarkaa.

Osaavasta henkilöstöstä huolimatta Iso-Kukkulat eivät ole selvinneet yrittäjyyden alkumetreistä helpolla. Sähköisten tiliotteiden käyttöönotto ja Verohallinnon lanseeraamat sähköiset palvelut ovat sotkeneet pahasti tilitoimiston laskutusta. Samalla yritysten ilmoitusvelvoitteita on kiristetty.

– Yhtäkkiä tiettyjen rutiinien tekeminen vei paljon aiempaa vähemmän aikaa. Emme tajunneet riittävän ajoissa muuttaa tuntiperusteista laskutusta kiinteäksi, joten laskutuksemme romahti. Minä yritin itse toimia aluksi sekä isännöinnin että taloushallinnon tehtävissä, kuten anoppini aiemmin. Tämä ei minulta onnistunut. Uuvuin. Tilanne helpotti vähitellen, kun jätin omista tehtävistäni isännöinnin pois, Iso-Kukkula muistelee.

Pienen toimiston haasteena on ollut myös ajan löytäminen henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Mouhijärven Tili ja Isännöinti Oy:n käytössä ovat Opinahjon sähköiset koulutuspalvelut ja Taloushallintoliiton jäsenenä myös liiton koulutus- ja seminaaritarjonta.

– Meillä on ollut ajatuksena järjestää toimiston sisäisiä koulutuspäiviä, joissa katsotaan koko henkilöstön voimin jokin Opinahjon webinaari. Aikaa siihen ei kuitenkaan ole löytynyt. Monesti aikaa ei ole myöskään liiton tapahtumiin osallistumiseen. Onneksi työntekijämme ovat itse aktiivisia osaamisensa kehittämisessä. Tällä hetkellä yksi työntekijöistämme suorittaa PHT-tutkintoa ja toinen opiskelee tradenomiksi.

Kiireisestä arjesta huolimatta Iso-Kukkula on itsekin opiskellut ahkerasti töiden lomassa. Isännöinnin ammattitutkinnon ohella hän on suorittanut sekä KLT-kirjanpitäjän ja BA-yritysneuvojan tutkinnot. Peruskoulutukseltaan Iso-Kukkula on tradenomi.

Palvelupaketit helpottaisivat myyntiä

Taloushallintoliitto saa Iso-Kukkulalta kiitosta koulutusten lisäksi sopimuskoneesta, jonka avulla yrityksen sopimukset on ollut helppo pitää ajan tasalla. Mouhijärven Tili ja Isännöinti Oy:n lähdettyä hakemaan asiakkaita kotikunnan ulkopuolelta myös liiton auktorisointi on noussut tärkeään rooliin.

– Auktorisointi on meille merkittävä imagotekijä, kun lähestymme Mouhijärven ulkopuolella toimivia isompia ja meille entuudestaan vieraita yrityksiä.

Iso-Kukkulalla olisi Taloushallintoliitolle myös kehitysehdotus. Hän toivoisi apua erilaisten palvelupakettien tuotteistamiseen. Pienten tilitoimistojen resurssit eivät nimittäin tahdo riittää uusien palvelujen kehittämiseen aivan alusta pitäen. Helposti myytävien palvelukokonaisuuksien puute hankaloittaa myös myyntiä.

– Taloushallintoliitto voisi kehittää erilaisia palvelupaketteja, joita jäsenyritykset voisivat myydä asiakkailleen. Tämä helpottaisi myyntityötä monissa pienissä tilitoimistoissa. Tällaisia paketteja voisi olla esimerkiksi sisäisestä laskennasta, talous-sparrauksesta ja verottajalle tehtävistä ilmoituksista, Iso-Kukkula visioi.

Mouhijärven Tili ja Isännöinti Oy:n toimitusjohtajan ja yrittäjän Mirva Iso-Kukkulan mielestä tilitoimistoala on muuttunut 2000-luvulla avoimemmaksi. Nyt ammattitietoa jaetaan ja kollegoita ollaan valmiita tukemaan sekä sparraamaan tilitoimistorajojen yli. Iso-Kukkulalle kirjanpitäjien suljetusta Facebook-ryhmästä on muodostunut tärkeä tukiverkosto.

Mouhijärven Tili ja Isännöinti Oy

  • Tarjoaa asiakkailleen taloushallinnon, isännöinnin ja tieisännöinnin palveluja
  • Perustettu 1984
  • Mirva ja Jani Iso-Kukkula ovat pyörittäneet yritystä vuodesta 2012.
  • Henkilöstö: 6, yrittäjät mukaan lukien
  • Liikevaihto: 250 000 e, vaikeiden vuosien jälkeen toiminta on kasvussa.

Artikkelin on kirjoittanut Tuomas Lehtonen.

Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 4/2018.