Tilitoimistotarkastukset 2025 – miksi asiat korjataan vasta pakon edessä?
Syksyn 2025 tilitoimistotarkastukset vahvistavat sen, mitä jo Tilisanomissa julkaistun ohjelmistotutkimuksen perusteella voidaan päätellä. Yleisellä tasolla tarkasteltuna viimeisten parin vuoden aikana juuri mikään ei ole muuttunut tilitoimistoissa. Samat puutteet ja ansiot nousevat esiin vuodesta toiseen.
Keskeiset havainnot – 73 prosenttia jäi luokalle
Taloushallintoliitto tarkastaa auktorisoituja jäsentoimistojaan joka syksy. Syksyllä 2025 tarkastettiin 104 auktorisoitua tilitoimistoa. Tarkastetuista 73 prosenttia jäi niin sanotusti luokalle. Toimistot saivat vähintään yhden huomautuksen puutteesta, joka on hoidettava kuntoon.
Kuusi yleisintä yksittäistä huomautuksen aihetta liittyivät puutteisiin seuraavissa kysymyksissä:
- kirjallisten sopimusten laatiminen toimeksiannoista sekä henkilötietojen käsittelystä
- toimintamalli vaarallisten työyhdistelmien tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja valvomiseksi
- toimintamalli laadun varmistamiseen
- kirjalliset ja säännöllisesti päivitettävät kuvaukset yhtenäisistä työskentelymenetelmistä
- varmistaminen, että edellä mainittuja yhtenäisiä työ- ja dokumentointimenetelmiä noudatetaan
- tilinpäätösten laatiminen kirjanpitolain mukaisesti
Kaikkiaan huomautuksia annettiin 340 kappaletta. Huomautetut puutteet on pääosin hoidettu kuntoon maaliskuuhun 2026 mennessä. Huomautusten lisäksi tarkastuksissa annettiin useista kymmenistä eri yksittäisistä kysymyksistä kaikkiaan 1 237 suositusta.
Esimerkkeinä annetuista suosituksista mainitsen seuraavat: kirjallisen liiketoimintasuunnitelman laatiminen, asiakaspalautteen kerääminen määrämuotoisesti vähintään vuosittain, asiakastyössä havaittujen virheiden ja laatupoikkeamien määrämuotoinen käsittely, tietoturvavakuutuksen hankkiminen sekä kirjallisen toimintamallin luominen henkilötietojen tietoturvaloukkausten varalta.
Tarkastuksessa annettavia suosituksia tilitoimistojen ei ole pakko noudattaa, eikä niiden toteuttamista valvota. Havaintojeni mukaan suurin osa tilitoimistoista kuitenkin korjaa kuntoon myös ne puutteet, joita heille suositellaan.
Tarkastukset ovat siis jälleen kerran aiheuttaneet melkoisen kehitysbuustin tilitoimistoissa. Herää kuitenkin kysymys: miksi kehitystoimia ei tehdä omatoimisesti? Miksi odotetaan, että tilitoimistotarkastus paljastaa puutteet? Asiat ovat – tai ainakin niiden pitäisi olla – kaikille tilitoimistojen vastuuhenkilöille tuttuja. Monet huomautetuista puutteista ovat jopa sellaisia, joiden tulee olla kunnossa lakisääteisesti.
Erinomaista palautetta
Hämmentävää kyllä, asiakkaiden palautteet tilitoimistotarkastuksista ovat vuodesta toiseen erinomaisia. Tätä kuvastaa oheinen graafi:
Olisiko kuitenkin niin, että tilitoimistot pitävät siitä, kun heitä patistellaan ja pakotetaan korjaamaan puutteensa? Palautekyselyn vastausprosentti oli tällä kertaa kaikkien aikojen korkein, 63 prosenttia. Kiitän tilitoimistoja palautteesta. Vaikka auktorisointiprosessi ja siihen liittyvät toimet ovat tilitoimistoille vaativia, vaikuttaa siltä, että auktorisointia arvostetaan. Auktorisoinnin koetaan tuovan ryhtiä tilitoimiston liiketoimintaan ja prosesseihin.
Johtopäätöksiä ja pohdintaa
Yksittäisiä osaamiseen, laatuun, sopimiseen, tietoturvaan, tietosuojaan, rahanpesulakiin ynnä muihin liittyviä auktorisointivaatimuksia on lähes 90 kappaletta. Tilitoimistotarkastukset paljastavat puutteet, minkä jälkeen tilitoimistot korjaavat ne.
Viimeisten kahden vuoden aikana parikymmentä tilitoimistoa on kuitenkin tarkastusten yhteydessä luopunut auktorisoinnista. He eivät ole kyenneet tai halunneet täyttää auktorisointivaatimuksia. Muutama tilitoimisto on jouduttu myös erottamaan Taloushallintoliitton jäsenyydestä, ja siten luopumaan auktorisoinnista. On oikeastaan hyvä, että jyvät näin erotellaan akanoista.
Auktorisoimattomia tilitoimistoja on Suomessa liki 6 000 yritystä. Heille ei ole toimintaa ohjaavia vaatimuksia, eikä heidän toimintaansa valvota lainkaan. Auktorisoitu tilitoimisto on suurella varmuudella parempi kuin auktorisoimaton, koska auktorisoidun tilitoimiston toiminta on käyty seikkaperäisesti läpi. On kuitenkin sääli, että tilitoimistojen asiakkaat eivät useinkaan tunnista eroa auktorisoidun ja auktorisoimattoman palveluntuottajan välillä.
Auktorisoinnin merkityksen ja aseman vahvistamiseksi tulee jatkaa ponnisteluja. Tässä Taloushallintoliiton lisäksi tarvitaan erityisesti auktorisoitujen tilitoimistojen omaa panosta. Suomalaiset yritykset – tilitoimistojen asiakkaat – eivät Taloushallintoliittoa tunne, mutta omat palveluntuottajansa he tuntevat.
Varmaa on, että auktorisointivaatimukset kasvavat lähivuosina. Myös vaatimusten valvonta kiristyy. Toivotan kovasti tsemppiä auktorisointivaatimusten kanssa kamppaileville tilitoimistoille ja kannustan hoitamaan asiat kuntoon jo ennen tilitoimistotarkastusta. Kyllä te tiedätte, mitä pitää tehdä. Jos ette, kysykää.
