Tilitoimiston valmistautuminen kestävyysraportoinnin vaatimuksiin
Valmistautuminen kestävyysraportoinnin vaatimuksiin edellyttää kiinnostusta vastuullisuudesta, suunnitelmallisuutta, tiedon hankintaa ja osaamisen kehittämistä. Nopeasti kehittyvästä ja kirjainyhdistelmiä vilsevästä aiheesta voi aluksi olla vaikeaa saada otetta, mutta kun kiinnostusta löytyy, niin sukeltaminen kestävyysraportointiin tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen asiantuntijatyöhön. Aiheeseen perehtyminen on tilitoimistoille enemmän kuin suositeltavaa, koska ESG-raportointitarpeet tulevat lähivuosina koskemaan ainakin välillisesti myös useimpia pieniäkin yrityksiä.
Kestävyysraportointi ei ole vain suuryritysten asia. EU:n kestävyysraportointidirektiivi ja siihen liittyvät raportointistandardit tulevat tulevaisuudessa laajentamaan raportointivelvoitteet koskemaan myös monia pienempiä yrityksiä. Tämä muutos tuo tilitoimistoille sekä paineita että mahdollisuuksia: asiakkaat tulevat todennäköisesti kysymään apua uudenlaisen raportoinnin toteutuksessa, ja toisaalta tilitoimistot voivat kehittää uutta liiketoimintaa tarjoamalla kestävyysraportointiin liittyviä palveluita.
Tilitoimiston rooli kestävyysraportoinnissa
Asiakasyritykset tulevat tarvitsemaan paljon neuvoja ja tukea. Monet pk-yritykset ovat täysin uuden edessä eivätkä tunne raportointivaatimuksia tai sitä, mitä tietoa niiden tulisi kerätä. Tilitoimisto on usein asiakkaalle talouden ykköskumppani, joten odotukset koskevat myös kestävyyteen liittyviä kysymyksiä.
Kestävyysraportointi lähestyy monella tapaa perinteistä talousraportointia: siinäkin kootaan tietoa, tuotetaan laskelmia ja laaditaan yhteenvetoja sidosryhmien käyttöön. Tutumpien henkilöstön ja hallinnon järjestämiseen liittyvien asioiden lisäksi esille nousevat ympäristövastuullisuutta koskevat kysymykset. Sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden kenttään tilitoimistojen asiantuntijoilla on jo valmiiksi hyödynnettävissä olevaa osaamista ja siinä on perusta, mistä on hyvä ponnistaa eteenpäin.
Käytännössä tilitoimiston kannattaa lähteä liikkeelle oman liiketoimintansa kehittämisestä kestävämpään liiketoimintamalliin ja sen yhteydessä kouluttamalla ainakin osa henkilöstöstä kestävyysraportoinnin perusteisiin: mitä lyhenteet CSRD, ESRS ja VSME tarkoittavat, millaisia tietoja yritysten tulee jatkossa raportoida, ja mistä nämä tiedot tulevat.
Hyödyllisiä tietolähteitä ovat raportointia ja viitekehyksiä käsittelevät sivustot, seminaarit ja webinaarit joita useat alan toimijat järjestävät, sekä esimerkiksi Taloushallintoliiton koulutukset. Verkostoituminen muiden tilitoimistojen ja asiantuntijoiden kanssa voi myös tarjota arvokasta tietoa. Koulutukset ja asiantuntijoiden kuuleminen auttavat syventämään ymmärrystä ja varmistavat, että pysytään ajan tasalla uusimmista vaatimuksista ja menetelmistä.
Tilitoimisto voi tarjota kestävyysraportointipalveluita monella tasolla, riippuen omasta osaamistasosta. Olennaista on ymmärtää, että suutarin lapsellakin pitää olla kengät, joten myytäväksi tarkoitettu asiantuntijapalvelu on syytä aluksi koeponnistaa tilitoimiston oman vastuullisuusraportoinnin harjoitteella. Yksinkertaisin tapa on kartoittaa raportoinnin kannalta oleelliset tunnusluvut ja luoda niille seurantamalli. Kestävyysraportoinnin prosessissa on paljon samaa, mihin taloushallinnon ammattilaiset ovat tottuneet esimerkiksi tilinpäätöksen laadinnassa, mutta toisaalta se sisältää myös paljon uudenlaista opeteltavaa ei-taloudellista dataa kuten energiankulutusta, työturvallisuustilastoja ja toimitusketjun vastuullisuutta.
Mistä lähteä liikkeelle?
VSME-standardin mukaisen vastuullisuusraportointiharjoitteen voi aloittaa vaikka Excel-pohjaisella NSRS-raportointityökalulla mikä on vapaasti ladattavissa käyttöön. Saatavilla on myös useita valmiita, kohtuuhintaisia kestävyysraportointiohjelmistoja, jolla raportointityötä voi helpottaa ja määrämuotoistaa. Osa taloushallinnon ohjelmistotaloista ovat jo ottaneet tuoteperheisiinsä kestävyysraportointipalveluita tukevia ominaisuuksia niin automaattiseen hiilijalanjälkilaskentaan kuin VSME-standardin, CSRD-direktiivin ja ESRS-standardin mukaiseen raportointiin.
Kun kokemusta raportoinnista karttuu, seuraava askel voi olla esimerkiksi pidemmälle menevä ”täyden palvelun” asiakasratkaisu, joka sisältää esimerkiksi laajempaa tiedonkeruuta, olennaisuusarvioiden tekemistä sekä valmiin raportin koostamista asiakkaan puolesta. Yhteistyötä kannattaa tehdä myös muiden alalla toimivien asiantuntijoiden ja viestintätoimistojen kanssa.
Kestävyysraportointi on tilitoimistoille mahdollisuus
Tilitoimisto, joka pystyy yhdistämään talous-ja kestävyysraportoinnin, kykenee tulevaisuudessa auttamaan asiakkaitaan entistä laaja-alaisemmin. Mikro- ja pienyritysten kestävyysraportoinnissa on kyse erityisesti:
- pääoman saatavuuden turvaamisesta, sillä niin pankit kuin sijoittajatkin kiinnittävät päätöksissään huomioita myös vastuullisuuskysymyksiin.
- asiakassuhteiden säilyttämisestä; kyvykkyydestä toimittaa oman yrityksen vastuullisuustietoja asiakkaalta tai päämieheltä tuleviin tietopyyntöihin osana arvoketjua.
- uusasiakashankinnasta, jossa enenevässä määrin tuotteen tai palvelun ominaisuuksien ja hinnan lisäksi arvioidaan myös vastuullisuuden kysymyksiä.
On selvää, että tärkeään rooliin ovat nousemassa myös oman toimialamme vastuullisuuskysymykset. Esimerkiksi se, kuinka paljon oma taloushallinnon palvelutuotanto kuluttaa asiakasyritystemme niin sanottuja Scope 3 päästöjä? Tähänkin kysymykseen on tilitoimiston järkevää jo lähitulevaisuudessa varautua vastaamaan – ja helpoiten tämä ”opintopolku” onnistuu oman yrityksen kestävyysraportointiprosessia toteuttamalla.
Haasteen rinnalla kestävyysraportointi on tilitoimistoille suuri mahdollisuus; automaation myötä vapautuvan ajan käyttäminen uusiin lisäarvoa tuoviin palveluihin!
Tutustu raportointia ja viitekehyksiä käsitteleviin sivustoihin NSRS ja EFRAG.
Artikkelin on kirjoittanut Taloushallintoliiton asiakkuusjohtaja Juha Sihvonen sekä Tulevaisuus Oy:n toimitusjohtaja Satu Saarimaa.
