Takaako auktorisointi laadun?
Aika ajoin somepalstoilla ja alan ihmisten kesken käydään keskustelua siitä, takaako auktorisointi tilitoimiston laadun. Onko auktorisoitu tilitoimisto parempi kuin auktorisoimaton? Auktorisoidut tilitoimistot ovat yleensä sitä mieltä, että kyllä, auktorisointi on laadun tae. Vastaavasti auktorisoimattomia tilitoimistoja tällaiset väitteet usein ärsyttävät. Heidän mielestä auktorisoidut eivät ole yhtään sen parempia kuin auktorisoimattomat. Molemmille näkemyksille on perusteensa, toteaa toista sataa tilitoimistotarkastusta tehnyt Ari Lahdenkauppi.
Olen viimeisen neljän vuoden aikana suorittanut Taloushallintoliiton auktorisointivalvontaan sisältyvän tilitoimistotarkastuksen noin 150 tilitoimistolle. Näistä noin kolmasosa on ollut jäsenhakijoita, sellaisia, jotka tarkastuksen hetkellä eivät ole olleet auktorisoituja. Ja täytyy sanoa, että näistä jäsenhakijoista monet ovat olleet aivan huipputoimistoja. Heillä toiminta on ollut hyvin organisoitua ja suunniteltua, resurssit ovat olleet riittävät, henkilökunnan osaamisesta huolehditaan, työn jälki on ollut moitteetonta jne. Monet auktorisoimattomat jäsenhakijat ovat selkeästi parempia kuin heikoimmat auktorisoidut tilitoimistot. Alla muutamia ajatuksia siitä, miksi näin!
Auktorisoitu vs. auktorisoimaton
Osaselitys sille, miksi auktorisoimattomat tilitoimistot saattavat olla jopa parempia kuin osa auktorisoiduista, on se että, nämä jäsenyyttä hakeneet, mutta yhä auktorisoimattomat ovat hyvin motivoituneita. He kuuluvat siihen harvalukuiseen joukkoon, jotka pyrkivät auktorisoiduksi. On syytä huomata, että tilitoimistoja on Suomessa kaikkiaan yli 4000, näistä auktorisoituja vajaa 600. Auktorisoiduksi pyrkivät yleensä tietävät mitä auktorisointi heiltä edellyttää. He joutuvat laittamaan asiansa siihen kuntoon, että auktorisointiedellytykset täyttyvät. Vastaavasti moni auktorisoitu tilitoimisto saattaa tuudittautua siihen, että homma on nyt hoidossa. Auktorisointi on saavutettu. Nyt voi ottaa vähän rennommin.
Miksi auktorisoitu tilitoimisto kuitenkin, ainakin keskimäärin, on parempi kuin auktorisoimaton? Keskeinen syy on auktorisointiin liittyvä ulkoinen paine. Pitää täyttää auktorisointiedellytykset. Täytyy olla nimettynä vastuuhenkilö, jolla on KLT-tutkinto, tai vastaava. Oman talouden, vakuutusten, sopimusten, tietoturvan, varahenkilösysteemin, osaamisen kehittämisen yms. tulee olla kunnossa. Nämä tarkastetaan Taloushallintoliiton jäsenyyttä, ja samalla, auktorisointia haettaessa. Hakija joutuu itse arvioimaan kunkin toiminnan osa-alueen. Sen jälkeen koulutettu ja ammattitaitoinen tarkastaja ottaa kantaa samoihin kysymyksiin ja esittää tarvittavat kehittämistoimet.
Kun auktorisointi on saavutettu, joutuu tilitoimisto raportoimaan auktorisointiedellytysten täyttymisestä kahden vuoden välein. Viiden vuoden välein edessä on uusi tarkastus, jolloin kaikki auktorisointiedellytykset tarkastetaan aina uudelleen. Paine auktorisoinnin säilyttämisestä on todellinen.
Sama logiikka pätee myös arvioitaessa, onko laatujärjestelmäsertifikaatin hankkinut organisaatio laadukkaampi kuin sellainen, jolla sertifikaattia ei ole? Tai onko KLT-tutkinnon omaava kirjanpitäjä parempi, tai PHT-tutkinnon omaava palkanlaskija, parempi kuin sellainen, jolla ei ole oikeutta kantaa em. kirjaimia rintapielessään? Vastaus on yksinkertainen. Ei välttämättä ole parempi. Mutta hankittu auktorisointi, sertifikaatti tai pätevyys antaa selkeästi paremmat edellytykset täyttää ne kriteerit, jotka toiminnalle asetetaan. Auktorisoinnin, sertifikaatin tai pätevyyden hakuvaiheessa on pitänyt osoittaa riittävä kyvykkyys. Ja ehkä vielä tärkeämpää – valvonnan ja tarkastuksen aiheuttama paine pakottaa keskimääräistä paremmin pitämään asiat kunnossa ja kehittämään toimintaansa.
