Suorita asiantuntijatutkinto ja tuo ammattiosaamisesi näkyväksi
Taloushallintoalan KLT-tutkinto ja palkkahallinnon PHT-tutkinto ovat tärkeä etappi kirjanpitäjien ja palkka-asiantuntijoiden urapolulla. Tutkinnon suorittaminen ja asiantuntijapätevyyden hankkiminen on panostus, joka kannattaa!
KLT- ja PHT-asiantuntijat tunnetaan talous- ja palkkahallinnon huippuosaajina, jotka ylläpitävät ja kehittävät osaamistaan läpi työuransa. Tutkimusten mukaan he pääsevät tekemään monipuolisempia ja haastavampia työtehtäviä kuin kollegansa, ja saavat myös 10 prosenttia parempaa palkkaa.
KLT- ja PHT-tutkinnot suoritetaan läpäisemällä hyväksytysti tentti, joka järjestetään syksyllä. Päivän kestävässä tentissä testataan laajasti kokelaan osaamista – KLT-tentissä laskentatoimen ja yritysoikeuden tietotaitoa ja PHT-tentissä palkkahallinnon ja työoikeuden asiantuntemusta.
Tutkintoihin voi hakea, jos hakuvaatimukset täyttyvät:
- Yliopistotutkinto (maisteri tai kandidaatti), ammattikorkeakoulututkinto (esim. tradenomi) tai merkonomin tutkinto taloushallinnon tai laskentatoimen suuntautumisesta
- Vähintään kolmen vuoden työkokemus monipuolisista talous- ja/tai palkkahallinnon työtehtävistä
- Tutkintoon voi myös hakea erityisen syyn perusteella, vaikka nämä vaatimukset eivät täyty (esimerkiksi jos hakijalta puuttuu alan tutkinto, mutta hänellä on 10 vuoden laaja työkokemus alan työtehtävistä)
Tutkinnon ja tentin järjestämisestä vastaa Tili-instituuttisäätiö, joka huolehtii myös asiantuntijapätevyyksien ylläpidosta. KLT- ja PHT-asiantuntijat ovat todistetusti ajan tasalla talous- ja palkkahallinnon tuoreimmista muutoksista, sillä he raportoivat säätiölle kolmen vuoden välein asiantuntijuutensa päivittämisestä pätevyysvaatimusten mukaisesti. Osaamisen ylläpitäminen on vaativalla taloushallintoalalla äärimmäisen tärkeää, ja ylläpitovaatimus korostaa tutkinnon suorittaneiden arvoa niin työnantajille kuin asiakkaillekin.
Jatkuva itsensä kehittäminen palkitsee
Palvelupäällikkönä Palkkatalo Oy:ssä työskentelevä PHT-asiantuntija Johanna Mäkelä on intohimoinen opiskelija. Vaikka hänellä on jo merkonomin tutkinto, taloushallinnon ammattitutkinto ja PHT-tutkinto, jatkuvat opinnot työn ohessa edelleen.
– Aina kun joku koulutus päättyy, sitä alkaa miettimään, että mitäs seuraavaksi. Tällä hetkellä käyn henkilöstöasiantuntijan valmennuksessa ja opiskelen ammattikorkeakoulussa oikeustradenomiksi saadakseni lisää juridista osaamista, Mäkelä kertoo.
”PHT-koulutus antoi lisää varmuutta ja auttoi ymmärtämään, mitä kaikkea palkkahallinnon kokonaisuus kattaa”, kertoo Johanna Mäkelä.
Samalla hän saa tehtyä vaadittavat PHT-ylläpitokoulutukset.
– Työn ohessa käydyt koulutukset ovat mukava lisä arkeen. Niistä saa tunteen, että menee koko ajan eteenpäin, mikä on minulle ammatillisesti todella tärkeää, Mäkelä sanoo.
Henkilöstöosaamisen rooli kasvussa
PHT-tutkinnon Mäkelä suoritti työskenneltyään alalla vasta muutamia vuosia.
– Se antoi minulle lisää varmuutta ja auttoi ymmärtämään, mitä kaikkea palkkahallinnon kokonaisuus kattaa.
Mäkelä toteaa, että palkkahallinnon alalla pitää osata yhä enemmän henkilöstöasioita ja pystyä konsultoimaan asiakasta yhä monipuolisemmin.
– Siksi minua kiinnostavat erityisesti henkilöstöhallinnon koulutukset, joita oli alkuun vaikea löytää. Niitä saisi olla enemmänkin. Henkilöstöasiantuntijan valmennus järjestetään nyt ensimmäistä kertaa ja se on ollut minulle todella hyvä paketti, Mäkelä toteaa.
Kurssivalinnat kumpuavat työn vaatimuksista
Tradenomin ja ekonomin tutkinnot suorittanut Annika Kulla on työskennellyt tilitoimistoissa jo 11 vuotta. Taloushallinnon konsulttina ja tiiminvetäjänä työskentelevä Kulla kokee, että alan muutokset ovat niin suuria, että kouluttautuminen ja jatkuva osaamisen ylläpitäminen ovat ammatilliselle osaamiselle elinehto.
– Nykyään ollaan enemmän konsultin roolissa kuin teknisiä suorittajia, koska asiakkaat pyytävät ja kysyvät neuvoa usein, Kulla toteaa.
”Alan muutokset ovat niin suuria, että kouluttautuminen on ammatilliselle osaamiselle elinehto”, Annika Kulla kertoo.
Erityisosaamisalueina Kullalla on arvonlisäverotus ja sähköistyminen. Muutama vuosi sitten hän päätti päivittää osaamistaan ja suoritti KLT-tutkinnon.
– Kävin sen koulutukset ja KLT-tentin tein vuonna 2018, Kulla kertoo.
Useita koulutuksia vuodessa
Kullan työnantajan Greenstepin vähimmäisvaatimus koulutuksiin osallistumisissa on kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi KLT-tutkinnossa vaaditaan asiantuntemuksen ylläpitämistä vähintään kahdeksalla koulutuspäivällä kolmivuotisen raportointikauden aikana.
– Käyn kyllä useammassa kuin kahdessa koulutuksessa vuosittain. Eniten minua kiinnostavat tällä hetkellä konsulttitason koulutukset. Erityisesti tuloverotus ja yritysverotus ovat aiheita, joiden kanssa olen ollut vasta vähän tekemisissä, joten niihin haluaisin kouluttautua lisää, Kulla kaavailee.
Kurssivalinnoissa painavat myös työssä heräävät kysymykset.
– Valitsen ensisijaisesti kursseja, joissa käsitellään nimenomaan minulle ja asiakkailleni tarpeellisia asioita.
Kirjoittajat: Mirka Marttunen ja Riitta Alakoski. Artikkeli on julkaistu Tilisanomien koulutusliitteessä.
KLT- ja PHT-tenttiin valmentautuminen
Tentit ovat haastavia, ja niihin kannattaa valmistautua ahkerasti! Tähän on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Itsenäinen ja teoriaa kertaava lukija voi opiskella virallisen tutkintokirjallisuuden ja vanhojen tenttijulkaisujen avulla.
Ohjausta ja vertaistukea kaipaavalle Taloushallintoliitto järjestää KLT- ja PHT-valmennuksia. Valmennuksissa käsitellään perusteellisesti tentin eri aihealueita, tehdään monipuolisia tehtäviä ja harjoitellaan vastaustekniikkaa.
Koulutuspaketti sopii tenttiin pyrkivien lisäksi jo KLT- ja PHT-pätevyyden saaneille, jotka haluavat kerrata ja vahvistaa osaamistaan.