Kaikki irti tilitoimistotarkastuksesta
Tilitoimistotarkastusta ei kannata pelätä, vaan se on mainio mahdollisuus kartoittaa tilitoimiston tilanne ulkopuolisen asiantuntijan avulla.
”Apua, voidaanko siirtää tilitoimistotarkastusta kahta kuukautta myöhemmäksi.”
”Ei tänne voi vielä tulla, meillä kaikki aivan levällään.”
”Laitamme sopimukset ensin kuntoon, otetaan tarkastus vasta sen jälkeen.”
Tällaisia kommentteja olen kevään ajan kuullut tilitoimistojen suunnasta koettaessani sopia aikaa tilitoimistotarkastukselle. Yllättäen ei ollakaan vedottu tilinpäätöskiireisiin, vaan siihen, ettei haluta näyttää tarkastajalle puutteita omassa toiminnassa. Olen koettanut lohduttaa toimistoja sillä, ettei tarkastusta tule pelätä, vaan se kannattaa hyödyntää. Tilitoimistotarkastus on mainio mahdollisuus ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kartoittaa tilitoimiston tilanne – mitkä asiat ovat kunnossa ja missä on eniten kehittämistä.
Tarkastuksen uudistamisen myötä myös hyvä tilitoimistotarkastustapa on uudistettu. Tarkastuslautakunta on päivittänyt dokumentin ja Taloushallintoliiton hallitus on sen hyväksynyt 15.52018 kokouksessaan. Dokumentissa sanotaan muun muassa: ”Tilitoimistotarkastukset ovat keskeinen osa Suomen Taloushallintoliitto ry:n auktorisointivalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa Taloushallintoliiton jäsenvaatimusten täyttyminen.”
Uutena asiana hyvä tilitoimistotarkastustapa sisältää nyt myös lauseen: ”Tarkastuksen yhteydessä voidaan myös ohjata ja kannustaa tarkastuksen kohdetta kehittämään liiketoimintaansa.” Ja miksipä näin ei tehtäisi. Kun ulkopuolinen asiantuntija kerran toimistoon tulee päivän viettämään, niin tottahan se päivä kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.
On ollut erityisen ilahduttavaa havaita, millä antaumuksella tilitoimistot ovat paneutuneet uuden tarkastuskonseptin tarjoamiin arviointi- ja kehittämismahdollisuuksiin. Uuden tarkastuskonseptin mukaisesti tilitoimistot muun muassa itsearvioivat sen, kuinka heidän toimistossaan toteutuu hyvän tilitoimistotavan, eli käytännössä toimialan standardin TAL-STA:n, noudattaminen.
Seuraavassa on muutamia esimerkkejä siitä, kuinka jäsenet ovat arvioineet TAL-STA:n eettisten periaatteiden noudattamista omalta osaltaan:
Toimii asiakassuhteessaan vastuullisesti ja asiakkaan etu huomioiden
”Sopimukset on tehty suurimmalle osalle asiakkaista, meillä on vastuuvakuutus olemassa ja kuuntelemme asiakkaitamme herkällä korvalla. Pyrimme tarjoamaan kaikille asiakkaille mahdollisuuksiemme puitteissa heidän tarvitsemiaan palveluita. Vastaamme tekemistämme virheistä emmekä yritä peitellä niitä.”
Toimii suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti, huolellisesti ja ammattitaitoisesti
”Toimimme suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti, huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Toimintaa kehitetään koko ajan. Viime keväänä yhtiössä alkanut kehittämishanke on pitkä ja koko ajan jatkuva prosessi ja projekti, jonka on tarkoitus kehittää toimintaa jatkuvasti. Hanke alkoi henkilöstön kehittämisellä ja jatkuu asiakaspalvelun kehittämisellä ja yhteisillä toimintatavoilla.”
Huolehtii omasta ja työnantajana toimiessaan henkilöstönsä ammatillisesta kehittymisestä ja työhyvinvoinnista
”Kouluttaudumme sekä koulutuspäivillä että verkko-opiskeluina, kuin myös esimerkiksi TaxFaxia lukien. Pienen toimiston etuihin kuuluu hyvä keskusteluyhteys pitkin päivää ja koulutustarpeista keskustellaan myös kahvipöytäkeskusteluina. Työntekijän työpäivät on pidetty maltillisina ja asiakasmäärä sopivana. Työhyvinvointiin kuuluu myös liikuntasetelit, työterveyshuolto ja työnantajan maksamat hieronnat.”
Tilitoimistot ovat innokkaasti asettaneet itselleen myös kehittymistavoitteita TAL-STA:n kriteereille. Samoin he ovat antaneet itse itselleen pisteitä myös vapaaehtoisten arviointialueiden, kuten johtajuus ja strategia, asiakaskeskeisyys sekä henkilöstö ja suorituksen johtaminen, osalta.
Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 4/2018.