Ensimmäinen vuosi täynnä – mitä sitten?
Yli puolet perustetuista yrityksistä ajautuu konkurssiin tai lopettaa toimintansa ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Miksi näin käy?
Ensimmäinen vuosi yrittäjänä tuli täyteen.
Kakkukahvien ja skoolausten aika on vasta kolmen vuoden jälkeen, sillä leijumme edelleen kuolemanlaakson yllä. Yli puolet perustetuista yrityksistä ajautuu nimittäin konkurssiin tai lopettaa toimintansa ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Se on karmaiseva määrä.
Miksi näin käy?
Syitä on yhtä monia kuin kaatuneita yrityksiäkin. Yleensä kulut on mitoitettu alakanttiin ja odotus myynnistä on vastaavasti liian optimistinen. Kassa ei kestä ja rahat loppuvat.
Taloushallinnon ammattilaiset puhuvat myös ymmärryksestä tai oikeammin sen puutteesta. Laskutus hoituu säännöllisen epäsäännöllisesti, rahojen kotiutumista ei seurata ja saatavia ei suojata.
Surkeimman esimerkin kertoi tilitoimistoyrittäjä, jonka mukaan asiakasyritys joutui vaikeuksiin palkattuaan ensimmäisen työntekijän. Vaikeudet eivät johtuneet itse palkkauksesta vaan siitä, että yrittäjä oli laskenut työntekijästä aiheutuvat kulut pelkän bruttopalkan perusteella. Sivukulujen huomioiminen oli unohtunut.
Kysymys kuuluu, johdetaanko alkuvaiheen ja pidemmällekin päässeitä yrityksiä enemmän tunteella kuin tiedolla? Ja miten tiedon osuutta voi lisätä? Oma kokemukseni on osoittanut, että yrittäjän arki on reagointia päivän tapahtumiin ja panostamista myyntiin. Siinä suunnittelulle ja tiedolla johtamiselle jää vähän aikaa.
Kaikki yrittäjät tarvitsevat apua liiketoimintansa kehittämisessä, ja paras avun lähde löytyy tilitoimistosta. Tilitoimisto tietää, miten yrityksellä menee ja miten heikkouksia voi vahvistaa.
Pelkkä numeroiden murskaaminen tai mekaaninen tilinpäätöksen läpikäyminen ei kuitenkaan riitä. Tilinpäätös antaa vanhaa tietoa, vaikka yritys tarvitsee tietoa tulevasta.
Kaikkien tilitoimistojen pitäisi muuttua aidosti yrittäjien ja yritysten talousneuvojiksi. Talousjargonin sijaan yrittäjien kanssa kannattaa käydä säännöllisesti läpi syy-seuraussuhteita, kiinnittää huomiota 2–3 epäkohtaan ja korjata ne.
Ja tässä yhteydessä säännöllisyys tarkoittaa vähintään neljää tapaamista vuodessa.
Osa yrittäjistä olisi valmis jopa kuukausittaisiin palavereihin.
Kaikki lähtee ajattelutavan muutoksesta. Yrittäjän on vaikea pyytää apua, mutta hän on valmis sitä ottamaan vastaan. Muutos vaatii myös palvelujen tuotteistamista. Vastaavasti tilitoimistot saavat uuden tavan syventää asiakassuhdetta.
Ideaalitilanteessa jokaisella yrityksellä on jatkossa kirjanpitäjän sijaan oma ulkoistettu talousjohtaja.
Artikkelin on kirjoittanut Kimmo Koivikko, sisältö- ja analytiikkatoimisto Hube Helsingin perustajaosakas.
Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 2/2017.
