Yrittäjän eläkelakiin (YEL) muutoksia 2023 

6.1.2023

Kirjanpito ja tilinpäätös, Palkkahallinto

YEL-lakiuudistus tuo vuoden 2023 alusta alkaen tarkennuksia, joiden tarkoitus on vaikuttaa yrittäjän eläketurvaan, mutta työtulon perusteella maksetaan myös yrittäjälle sosiaalivakuutuksista saatavat etuudet. Siirtymäaikana ensimmäisenä vuonna eläkevakuutusyhtiöt lähestyvät yrittäjiä, joilla työtulon määrä on alle 15 000 euroa vuodessa. 

YEL-työtulon määritelmä ei muutu. Sekä aiemman että uudistuneen lain mukaan YEL-työtulon tulee vastata yrittäjän työpanosta yrityksessään. Ja se pitäisi määritellä sille tasolle, että se vastaisi palkkaa, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjän työtä tekemään palkattaisiin vastaavan ammattitaidon omaava ulkopuolinen henkilö.  

YEL-työtulon vahvistamiseen muutos ja säännöllinen seuranta. Lakimuutos täsmentää yrittäjän työtulon määrittämisessä käytettäviä tietoja, jotta työtulon arviointi käytännössä on eri eläkevakuutusyhtiöissä aiempaa yhdenmukaisempaa. Eläkeyhtiöiden vastuulla on vahvistaa yrittäjän työtulon määrä ja sen tulee tutkia ja arvioida oikea työtulon taso tapauskohtaisesti kunkin yrittäjän kohdalla. Eläkelaitoksille tulee muutoksen myötä velvollisuus ilmoittaa työtuloa koskevassa päätöksessä yleisten perusteluiden lisäksi selkeästi ja ymmärrettävästi ne tiedot, joita ratkaisussa on käytetty työtulon vahvistamisen perusteena.   

Työtuloa vahvistettaessa taso määräytyy kokoaikaiselle yrittäjälle yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkan perusteella. Mutta kokonaisharkinnassa eläkevakuutusyhtiön on lisäksi huomioitava työtulossa muut yrittäjän itsensä ilmoittavat työtuloon vaikuttavat asiat kuten työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. Erityisesti aloittavien yrittäjien osalta edellytetään, että työtulon määrittelyssä huomioidaan tämän itsensä toiminnastaan antamat tiedot.  

Eläkeyhtiöt tarkastavat lain voimaan tulon jälkeen työtulon tason säännöllisesti joka kolmas vuosi kaikissa vakuutuksissa. Tarkastuksen jälkeen eläkeyhtiö tekee yrittäjälle kirjallisen ehdotuksen tarkistushetkeä seuraavan toisen kuukauden alusta lukien sovellettavasta työtulosta, joka tulee voimaan, jos yrittäjä hyväksyisi ehdotuksen tai ei reagoisi ehdotukseen laissa asetetussa kahden viikon määräajassa. 

Yrittäjä voi tarvittaessa täydentää yrittäjätoimintaansa kuvaavia tietoja ja esittää selvitystä, jos työtulossa yrittäjän käsityksen mukaan tulisi huomioida myös muita kuin ehdotuksessa jo huomioituja tietoja, ja työtulo tulisi vahvistaa muulle kuin eläkelaitoksen ehdottamalle tasolle. 

Eläkeyhtiö ei anna työtuloehdotusta, jos yrittäjän YEL-työtulo vastaa jo valmiiksi alan mediaanipalkkaa tai muutos olisi enintään 5 %. Edelleen yrittäjä voi oma-aloitteisesti muuttaa työtulon määrää tarkastusajankohtien ulkopuolella. 

Siirtymäajan tarkastukset voimassaolevien vakuutusten osalta 

Yrittäjät, joilla on olemassa oleva YEL-vakuutus lakimuutoksen voimaantullessa, tarkastetaan siirtymäaikana portaittain. Tarkastuksen kohteena olevat yrittäjät on jaettu YEL-työtulojen mukaan:

Voimaantulovaiheen jälkeen YEL-työtulot tarkistetaan aina kolmen kalenterivuoden välein, ellei yrittäjän aloitteesta tarkastusta ole tehty aiemmin. 

Miksi lakia haluttiin uudistaa 

YEL-uudistuksen tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa, jotta yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa sekä yritystoiminnan alkuvaiheessa että toiminnan jatkuessa.  

Eläkkeen lisäksi tavoitteena on myös turvata YEL-yrittäjien sosiaaliturvan kohtuullinen taso, koska etuuksien säännökset ovat yrittäjille ja työntekijöille samanlaisia, yrittäjillä ne vain perustuvat YEL-työtulon määrään eikä yrittäjän yrityksestään nostamaan palkkaan. Sekä Kelan että eläkevakuutusyhtiöiden maksamat etuudet lasketaan yrittäjän itselleen määrittelemästä YEL-työtulosta, tällaisia ovat eläkkeiden lisäksi muun muassa sairas- ja vanhempainvapaiden päivärahat, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet. 

Asialla on vaikutusta myös valtion talouteen, koska valtio kustantaa YEL-eläkkeistä sen osuuden, johon yrittäjien eläkelaitoksille maksamat vakuutusmaksut eivät riitä. Valtion osuus on noussut merkittävästi, vuonna 2010 summa oli 96,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 jo 346 miljoonaa euroa. Yrittäjäeläkkeissä ei ole rahastoa, joka turvaisi eläkemaksuja.   

Lakimuutosten taustalla on yrittäjien itsensä alivakuuttaminen, jolla tarkoitetaan sitä, että eläkelaitoksen yrittäjälle vahvistama työtulo on liian alhainen suhteessa YEL:n edellyttämällä tavalla määriteltyyn työtuloon. Vuonna 2021 keskimääräinen vahvistettu työtulo oli 21 600 euroa/vuosi, kun YEL-vakuutettuja oli noin 215 000.  Suuri osa yrittäjistä arvostaa työnsä kuitenkin enintään 16 000 euron vuosiansioon kuten oheisesta Eläketurvakeskuksen kaaviosta ilmenee. Tilasto pitää kuitenkin sisällään myös osa-aikaiset ja kausiyrittäjät, joiden työpanos yrityksessään vuodessa on pienempi.  

YEL-vakuutus on lakisääteinen  

Yrittäjän on vakuutettava itsensä yrittäjän eläkelain edellytysten täyttyessä, kun yrittäjä:

YEL-vakuutusmaksu on 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden maksu 25,60 prosenttia (vuonna 2023). Aloittavat yrittäjät saavat 22 prosentin alennuksen vakuutusmaksusta ensimmäisten 48 kuukauden ajan.