Työehdoista sopiminen työehtosopimuksen päättyessä
Työehtosopimusten voimassaolon päättyminen aiheuttaa kysymyksiä metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden toimialoilla. Metsäteollisuudessa uusia valtakunnallisia työehtosopimuksia ei tehdä, koska työnantajaliitto irtautui sopimuksista. Teknologiateollisuuden tilanne on epävarmempi, sillä Teknologiateollisuus siirsi työehtosopimusten neuvottelut uudelle työnantajayhdistykselle.
Työntekijäpuolen Teollisuusliitto edellyttää riittävää järjestäytymisen astetta, toisin sanoen riittävän kattavaa alan työnantajayritysten liittymistä uuden Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäseneksi, ennen kuin se suostuu neuvottelemaan työehtosopimuksista. Tilannetta seurataan syksyn aikana. Nähdäksemme tavoitteena olisi kuitenkin saada aikaan valtakunnallinen työehtosopimus.
Työntekijöiden ammattiliitot ovat lähestyneet yrityksiä, joissa työehtosopimuksen voimassaolo on päättymässä. Tässä tiedotteessa käydään läpi yritysten vaihtoehtoja työehtojen järjestämiseen tilanteissa, kun työehtosopimusten voimassaolo päättyy.
Velvollisuus noudattaa työehtosopimusta päättyy sopimuksen loppuessa
Metsäteollisuudessa uusia valtakunnallisia työehtosopimuksia ei enää tehdä nykyisten päättyessä vuodenvaihteessa ja alkuvuonna, joten myös työehtosopimusten yleissitovuus päättyy. Työehtosopimuksen voimassaolon päättyminen tarkoittaa, että velvollisuus noudattaa työehtosopimusta lakkaa kokonaan ja työehdot määräytyvät työlainsäädännön ja yksilöllisten työsopimusten mukaan. Myös työehtosopimuksessa viitattujen niin sanottujen keskusjärjestösopimusten sitovuus päättyy. Työehdoista sopiminen siirtyy näin ollen yritys- ja työpaikkatasolle.
Mikäli teknologiateollisuuteen syntyy valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus, sen soveltaminen alkaa sopimuksen tultua voimaan. Kaikilla teknologiateollisuuden sopimusaloilla valtakunnallista sopimusta ei välttämättä synny, tai työehtosopimus voi jäädä yleissitovuuden ulkopuolelle.
Työehtosopimusten päättyminen on nostanut esiin myös kysymyksen työehtosopimuksen ns. jälkivaikutuksesta, jolla tarkoitetaan työehtosopimuksen soveltamista vielä sen voimassaolon päättymisen jälkeen. Jälkivaikutuksesta ei ole lainsäädäntöä, mutta sen syntymisen edellytyksenä on pidetty, että aikaisempien työehtosopimusosapuolten välille on syntymässä tai ainakin tarkoitus tehdä uusi työehtosopimus. Metsäteollisuuden työehtosopimuksilla ei ole jälkivaikutusta, sillä Metsäteollisuus ry:n työehtosopimustoiminta päättyy, eikä alalle ole tarkoituskaan tehdä uutta valtakunnallista työehtosopimusta. Teknologiateollisuudessa jälkivaikutuksesta on esitetty erilaisia näkemyksiä: Työnantajapuolen näkemys on, että lähtökohtaisesti jälkivaikutusta ei synny, sillä teknologiateollisuuden työehtosopimuksen sopijana ei jatkossa ole Teknologiateollisuus ry, vaan sopijaosapuoli vaihtuu. Työntekijäpuoli puolestaan katsoo, että sopijaosapuolen vaihtuminen ei poista jälkivaikutusta.
Työehtosopimuksen päättyessä työrauhavelvollisuutta ei enää ole. Julkisuudessakin ammattiliitot ovat uhanneet työrauhahäiriöillä, jos neuvottelut eivät etene. Yritys voi vaikuttaa työrauhaan omalla toiminnallaan. Jos työpaikalla on avoin ilmapiiri ja työntekijät kokevat tilanteensa hyväksi ja tulevaisuuden työehdot kannustaviksi ja kannaltaan järkeviksi, työtaistelut eivät ole välttämättä todennäköisiä. Yrityksen on siksi syytä viestiä oman harkintansa ja omaksumansa linjan mukaan mahdollisimman avoimesti ja hyvissä ajoin, millä tavalla työehdot on yrityksessä tarkoitus jatkossa järjestää.
Työnantajana toimivista yrityksistä ollaan usein yhteydessä omaan tilitoimistoon ja pyydetään ohjeita. Haluamme tällä tiedotteella tukea tilitoimistojen toimintaa ja asiakaspalvelua. Taloushallintoliitto seuraa työmarkkinatilanteen kehittymistä ja tiedotamme olennaisista asioista jatkossakin.
Työnantajan on reagoitava työehtosopimuksen päättymiseen
Yrityksillä on vaihtoehtoja työehtojen järjestämiseen työehtosopimuksen voimassaolon päättyessä. Joka tapauksessa yritysten on syytä reagoida työehtosopimuksen päättymiseen, sillä jos aiemman työehtosopimuksen mukaisten ehtojen noudattamista jatketaan, voidaan katsoa, että työehtosopimuksen sisältö vakiintuu yksittäisten työsopimusten ehdoiksi. Tämän jälkeen näiden ehtojen yksipuolinen muuttaminen ei ole mahdollista ilman irtisanomisperustetta.
Kuitenkaan työehtosopimuksen noudattamista sellaisenaan ei ole syytä jatkaa, sillä työehtosopimusta ei enää ole olemassa ja työehtojen osalta voi ilmetä myöhemmin hankalia tulkintaongelmia. Esimerkiksi työehtosopimuksissa on sovittu usein ehdoista, joista työlainsäädäntö antaa oikeuden sopia valtakunnallisella työehtosopimuksella, mutta ehdoista ei ole oikeutta sopia yritystasolla tai työntekijän kanssa.
Sopiminen siirtyy työpaikoille – työehdot voidaan järjestää eri tavoin
Työehdot voidaan järjestää joko ammattiliiton kanssa tehtävällä työehtosopimuksella tai oman henkilöstön kanssa tehtävällä sopimuksella. Yritys voi myös määritellä työehtoja koskevia asioita itsenäisesti esimerkiksi henkilöstökäsikirjan avulla. Jos työehdoista ei sovita yritystasolla lainkaan, työehdot määräytyvät työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä yksilöllisten työsopimusten ja työlainsäädännön perusteella, kunhan työehtosopimuksen päättymiseen on yrityksessä reagoitu.
Jos yritys neuvottelee työehtosopimuksen ammattiliiton kanssa, lähtökohtana neuvotteluissa on todennäköisesti voimassaoleva työehtosopimus. Yrityksen on itse arvioitava, ovatko nykyiset työehdot sen kannalta tarkoituksenmukaisia, vai onko yrityksellä (ja sen työntekijöillä) toisenlaisia tarpeita.
Jos yritys neuvottelee suoraan omien työntekijöidensä kanssa, se voi pyrkiä järjestämään työehdot liiketoimintaa joustavammin palveleviksi. Esimerkiksi palkasta, lomarahasta, perhevapaiden palkallisuudesta, sairausajan palkasta (osittain), matkakorvauksista ja ns. pekkasista on mahdollista sopia nykyisestä työehtosopimuksesta poiketen. Neuvotteluissa ja syntyvissä sopimuksissa on kuitenkin huolehdittava siitä, etteivät ne ole pakottavan työlainsäädännön vastaisia. Jos neuvotteluja käydään henkilökunnan kanssa, yrityksen on järkevää suositella työntekijöitä valitsemaan työsopimuslain mukainen luottamusvaltuutettu edustajakseen neuvottelujen sujuvuuden varmistamiseksi (luottamusmiesjärjestelmä perustuu olemassa olevaan työehtosopimukseen). Estettä käydä neuvotteluja kaikkien työntekijöiden kanssa ei kuitenkaan ole.
Nykyiset työehtosopimukset sisältävät paljon sellaisia asioita, joista ei ole välttämätöntä sopia työehtosopimuksella tai yksilöllisillä työsopimuksilla. Yritys voi määritellä tietyt, kaikkia työntekijöitä koskevat käytännöt työnantajan työnjohtovallan perusteella esimerkiksi henkilöstöoppaalla tai -käsikirjalla. On kuitenkin huomioitava, että jos yksittäisten työntekijöiden työsopimuksissa on sovittu toisin, yksilöllinen sopimus menee työpaikan käytäntöjen edelle. Työnantajalla on myös aina tasapuolisen kohtelun velvollisuus.
Miten reagoida työntekijäliiton yhteydenottopyyntöön?
Yritys voi reagoida työntekijöiden ammattiliiton neuvottelukutsuihin eri tavoilla. Ammattiliiton kirjeeseen ei ole pakko vastata lainkaan. Saamiemme tietojen mukaan
- Joissakin yrityksissä on käynnistetty työehtokeskusteluja oman henkilöstön kanssa.
- Jotkin yritykset ovat vastanneet olevansa valmiita keskusteluun työntekijöitä edustavan liiton kanssa, tai vaihtoehtoisesti osan liitoista kanssa: esimerkiksi osa työnantajayrityksistä on ilmaissut voivansa neuvotella Teollisuusliiton, mutta ei toimihenkilöitä edustavan Pro-liiton kanssa. Tällöin ajatus on, ettei toimihenkilöille tehtäisi erillistä työehtosopimusta.
- Yhteydenottoihin on myös vastattu siten, että tavoitteena on ollut siirtää keskusteluja mahdollisimman pitkälle loppuvuoteen, jotta nähdään, miten isojen yritysten neuvottelut etenevät ja millaisia työehtoja niihin muodostuu.
Yritysten kannattaa nyt miettiä omista lähtökohdistaan ja mahdollisesti yhdessä henkilöstön edustajan (tai koko henkilöstön) kanssa sitä, miten työehdot on järkevintä järjestää jatkossa. Yritysten kannattaa toimia hyvissä ajoin ja suunnitelmallisesti.