Verotuksessa kyse vuokrasta
Tässä kevään korvalla veroilmoituksen jättöajan lähestyessä huoltamoiden baarien kantapöydissä on ilmeisesti ollut keskustelua siitä, että erityislainsäädäntöön perustuvat 50 prosentin tuplapoistot voisi tehdä taseeseen KPL 5:5 b §:n mukaan kirjatuista vuokrakoneista, -laitteista tai -ajoneuvoista. Jossakin pankeissakin on saatettu jopa ohjata käsittelemään rahoitusleasing taseessa, jos huhut pitävät paikkansa.
Tässä asiassa kannattaa kuitenkin luottaa paikalliseen tilitoimistoon tai tilintarkastajaan. Rahoitusleasing käsitellään verotuksessa vuokrasopimuksena, vaikka vuokrakone, -laite tai -ajoneuvo olisikin kirjanpitolain ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti viety taseeseen. Vuokraesinettä ei rinnasteta yrityksen omistukseen tulleeksi esineeksi eikä vuokralleottaja voi tehdä siitä verotuksessa poistoja tai tuplapoistoja. Rahoitusleasing käsitellään verotuksessa esinevuokrana ja sopimuksen mukaiset kuukausierät vuokramenoina.
Myös kirjanpidossa on aina oikein esittää rahoitusleasing vuokrasopimuksen tavoin, ja kuukausierät kirjanpidossa vuokramenoina. Säännös rahoitusleasingilla vuokratun esineen vaihtoehtoisesta käsittelytavasta tuli voimaan vuoden 2016 alussa, jolloin kirjanpitolakia päivitettiin EU:n vuoden 2013 tilinpäätösdirektiivin velvoitteiden vuoksi. Säännös ja vaihtoehtoinen käsittelytapa ei tosin perustu direktiivin velvoitteisiin vaan se napattiin lakiimme kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista, joissa esitetyn rahoitusleasingkäsittelyn ei katsottu olevan ristiriidassa direktiivin kanssa (kts. HE 89/2015, s.86).
Huomattava on, että mainittu säännös sisältää myös vaatimuksen yhdenmukaisesta menettelystä. Niinpä ei ole mahdollista soveltaa kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista menettelyä vain osaan yrityksen rahoitusleasingsopimuksia. Edellä mainitussa hallituksen esityksessä on kerrottu (s. 87), että ainakin kaikkiin lainmuutoksen voimaantulon jälkeen tehtyihin rahoitusleasingsopimuksiin on sovellettava yhdenmukaista menettelyä.
Verolainsäädäntöä ei muutettu kirjanpitolain päivityksen yhteydessä. Elinkeinoverolakimme ei tunne menettelyä, jossa rahoitusleasingsopimuksella vuokrattu esine esitettäisiin ostetun omaisuuden tavoin taseessa. Kirjanpitolain sallimaa vaihtoehtoista kirjausmenettelyä ei siis sovelleta yrityksen tuloverotuksessa. Tästä löytyy oikeuskäytännöstä nimenomainen mainita korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa (KHO 25.10.2016 taltio 4472), jonka sisältöä prof. (em.) Seppo Penttilä on tarkemmin avannut Tilisanomien tarkkaan luetulla Yritysverotuksen ratkaisut -vakiopalstalla; Sale and lease back -järjestely (Tilisanomat 6/2016).