Ra­hoi­tus­lea­sing

Ra­hoi­tus­lea­sing – huo­maa kir­jan­pi­don ja ve­ro­tuk­sen erot  

Pk-​yritys voi saada su­jau­tet­tua ny­kyi­sen kir­jan­pi­to­lain 5:5 b §:n sään­nös­ten no­jal­la ra­hoi­tus­lea­sin­gil­la vuo­kraa­man­sa ko­neen, lait­teen tai ajo­neu­von ta­see­seen­sa, mi­kä­li se ky­ke­nee nou­dat­ta­maan  ti­lin­pää­tök­sen laa­ti­mi­sen yh­tey­des­sä kan­sain­vä­lis­ten ti­lin­pää­töss­tan­dar­dien vaa­ti­muk­sia. 

Ta­see­seen mer­kit­se­mi­nen tar­koit­taa, että kir­jan­pi­dos­sa vuo­kral­leot­ta­jan kat­so­taan os­ta­neen vuo­kra­koh­tee­na ole­van esi­neen ra­hoi­tus­yh­tiöl­tä eli vuo­kral­lean­ta­jal­ta, jol­loin vuo­krae­rien ny­ky­ar­vo vie­dään ta­seen vastaavaa-​puolelle ko­nei­siin ja ka­lus­toon ja vastattavaa-​puolelle lea­sing­ve­lak­si. 

Se pitää kui­ten­kin muis­taa, että yri­tys ei voi tu­lo­ve­ro­tuk­ses­saan tehdä näis­tä ra­hoi­tus­lea­sing­so­pi­muk­sen mu­kai­sis­ta vuo­kra­koh­teis­ta pois­to­ja – saati ns. tupla­pois­to­ja, jotka tällä het­kel­lä sal­li­taan yri­tyk­sen omis­tuk­seen tul­leis­ta ko­neis­ta, ka­lus­tos­ta ja muus­ta ir­tai­mes­ta käyt­tö­omai­suu­des­ta. 

Tär­ke­ää on myös huo­ma­ta kä­si­tel­lä oi­kein so­pi­muk­sen mu­kai­nen en­sim­mäi­nen ko­ro­tet­tu vuo­krae­rä  kir­jan­pi­dos­sa ja tu­lo­ve­ro­tuk­ses­sa. Myös jään­nö­sar­von ylit­tä­vän kaup­pa­hin­nan pa­lau­tuk­sen kä­sit­te­ly oi­kein yri­tyk­sen tu­lo­ve­ro­tuk­ses­sa on tär­keä asia. 

Ra­hoi­tus­lea­sin­gis­sa os­a­puo­li­na ovat myyjä, ra­hoi­tus­yh­tiö ja asia­kas (vuo­kral­leot­ta­ja). Ra­hoi­tus­yh­tiö hank­kii myy­jäl­tä omis­tuk­seen­sa asiak­kaan tar­vit­se­man esi­neen ja vuo­kraa sen pit­kä­ai­kai­sel­la vuo­kra­so­pi­muk­sel­la edel­leen asiak­kaal­le. Jos vuo­kra­koh­tee­na auto, asia­kas mak­saa auton käy­tös­tä, mutta huol­lot eivät si­säl­ly vuo­kraan. Ra­hoi­tus­lea­sin­gis­sa asiak­kaal­la on ns. jään­nö­sar­vo­vas­tuu. Kun ra­hoi­tus­yh­tiö so­pi­mus­kau­den jäl­keen myy auton au­to­liik­kee­seen, jään­nö­sar­von ylit­tä­vä osa auton kaup­pa­hin­nas­ta pa­lau­te­taan asiak­kaal­le ja sen alit­ta­van osan asia­kas puo­les­taan jou­tuu mak­sa­maan ra­hoi­tus­yh­tiöl­le.  

Toi­ses­sa lea­sing­mal­lis­sa eli ns. huol­to­lea­sin­gis­sa mää­rä­ai­kais­huol­lot ja esim. äkil­li­ses­tä rik­kou­tu­mi­ses­ta ai­heu­tu­vat kor­jauk­set kuu­lu­vat kuu­kausi­hin­taan. Huol­to­lea­sin­gis­sa asiak­kaan kans­sa ei so­vi­ta jään­nö­sar­vos­ta eikä tällä ole siitä vas­tuu­ta, mutta so­pi­muk­ses­sa mää­ri­tel­lään au­tol­la so­pi­mus­kau­den ai­ka­na ajet­ta­va enim­mäis­ki­lo­met­ri­mää­rä. Kyse on siis kah­des­ta eri so­pi­mus­mal­lis­ta.