Tärkeitä lakiuudistuksia yrittäjälle
Pysyvä perintälaki astui voimaan toukokuun alusta, yrityssaneerauslain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 17.7.2022. Yhteistyöjäsenemme Intrum Oy:n lakimies Sakari Linna käy läpi yrittäjän näkökulmasta merkittävimmät muutokset.
Uusi perintälaki voimaan 1.5.2022
Laki saatavien perinnästä eli tuttavallisemmin perintälaki uudistui ja muutokset astuivat voimaan 1.5.2022. Suurimmat muutokset ennen pandemiaa voimassa olleeseen perintälakiin koskevat yrityssaatavien perintää. Globaalin pandemian aikaisilla perintälain väliaikaisilla ratkaisuilla saadut kokemukset olivat sen verran hyviä, että lainsäätäjä halusi ottaa yrityssaatavien perintää koskevat säännökset pysyvästi osaksi perintälakia, toki hieman muutettuina. Muutokset ovat olleet odotettuja ja niistä hyötyvät kaikki perinnän osapuolet.
Yrityssaatavien perintä on saanut pysyvät pykälät koskien perintäkulujen maksimimääriä, perintätoimien aikarajoja, enimmäismääriä ja velallisen kokonaiskuluvastuuta. Myös perintäkirjeiden sähköistä toimittamista säännellään tarkemmin niin kuluttaja- kuin yrityssaatavissa.
Perintätoimenpiteiden enimmäiskulut yritysperinnässä määräytyvät jatkossa neliportaisen mallin mukaan sen pohjalta, kuinka suuri saatavan pääoma on. Alimmalla portaalla ovat alle 500 euron pääomat ja ylimmän portaan muodostavat yli 10 000 euron pääomat. Lisäksi vaadittujen perintäkulujen on oltava kohtuullisia pääomaan ja tehtyyn työhön nähden.
Tehtyjen perintätoimenpiteiden välillä on oltava yritysperinnässä vähintään 10 päivää. Tratan saa julkaista aikaisintaan 14 päivän, mutta viimeistään 60 päivän kuluttua lähettämisestä. Maksuvaatimuksia saa lähettää kaksi, paitsi jos perinnässä käytetään trattaa, jolloin tratan lisäksi voi lähettää yhden maksuvaatimuksen. Maksusuunnitelmia on mahdollista tehdä 1-2 kappaletta. Velallisen kokonaiskuluvastuu on pääomasta riippuen 250 – 620 euroa ja suoraan ulosottokelpoisen saatavan kohdalla 214 euroa. Nämä eivät ole ehdottomia rajoja, vaan niistä on mahdollisuus poiketa tietyissä suurempaa työmäärää vaativissa tilanteissa.
Maksuvaatimuksen sähköiselle toimittamistavalle on säädetty tietyt ehdot ja rajoitukset niin kuluttaja- kuin yrityssaatavankin perinnässä. Maksuvaatimuksen voi lähettää kuluttajalle sähköisesti, jos velallinen antaa tähän nimenomaisen suostumuksensa joko varsinaiselle velkojalle tai suoraan perintätoimistolle. Yksi suostumus kattaa vain yhden perintätoimiston ja suostumuksen tulee olla erillinen muista mahdollisista sopimusehdoista. Suostumuksessa täytyy yksilöidä mitä saatavaa suostumus koskee ja se voi olla voimassa enintään 12 kuukautta. Perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittavan tulee riittävällä huolellisuudella varmistaa, että maksuvaatimus on tosiasiassa saavuttanut velallisen.
Yrityssaatavien osalta maksuvaatimus, trattakirje sekä trattaa edeltävä muistutus on kuluttajasaatavista poiketen kuitenkin mahdollista toimittaa velalliselle sähköisesti ilman nimenomaista suostumustakin, jos se on vakiintuneesti käytetty tapa tiedonantojen toimittamiseen velallisen ja velkojan välillä. Jos velallinen on ilmaissut haluavansa saada maksuvaatimukset kirjallisesti, ei vakiintuneesti käytettyä toimittamistapaa saa käyttää.
Laki yrityksen saneerauksesta uudistuu heinäkuussa 2022
Yrityssaneeraus on keino tervehdyttää yhtiön liiketoiminta, kun yhtiön maksuvaikeudet voidaan katsoa tilapäisiksi. Toisin sanoen, yhtiön maksukyvyttömyys ei saa olla pysyvää tai korjauskelvotonta, koska saneerauksen käynnistäminen edellyttää liiketoiminnan perustuksien toimivuutta. Yrityssaneerausmenettelyssä tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätään yrityksen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista erilaisista toimenpiteistä. Asiaa sääntelee yrityksen saneerauksesta annettu laki.
Saneerausmenettelyn edellytyksenä on uhkaava maksukyvyttömyys, joten minkä tahansa vastoinkäymisen seurauksena saneeraukseen ei pääse. Toisaalta jo olemassa oleva maksukyvyttömyys ja sen korjauskelvottomuus muodostavat esteen menettelyn aloittamiselle.
Käytännössä saneerausmenettelyyn hakeudutaan usein liian myöhään. Tätä ongelmaa pyritään ratkaisemaan EU:n uuden maksukyvyttömyysdirektiivin myötä tulevalla niin sanotulla varhaisen saneerausmenettelyn lisäämisellä nykyiseen saneerauslakiin. Tällöin velallinen voisi itse nykyistä paremmin hakea saneerausta maksukyvyttömyyden uhatessa.
Muutoksen jälkeen yrityssaneerauslaissa tulee olemaan yhden sijasta kaksi menettelytapaa: varhainen saneerausmenettely, joka täyttää direktiivin vaatimukset ja perusmuotoinen saneerausmenettely, joka vastaa nykyisen lain mukaista menettelyä. Myös esimerkiksi osakeyhtiölakiin tulee odotettu muutos, kun hallitukselle annetaan toimivalta päättää yhtiön hakeutumisesta saneeraukseen.
Yritysvelallisten asema velkajärjestelyssä muuttuu
EU:n uusi maksukyvyttömyysdirektiivi tuo kesällä uudistuksia myös yksityishenkilön velkajärjestelystä annettuun lakiin. Luvassa on useita muutoksia yritystoiminnassa epäonnistuneiden yrittäjien pääsyn helpottamiseksi velkajärjestelyyn ja siten uuden alun nopeuttamiseksi.
Esteperusteet ja edellytykset tulevat olemaan jatkossa kevyemmät velkajärjestelyn aloittamiselle. Velkajärjestelyhakemuksen pystyisi tekemään missä vaiheessa konkurssimenettelyä tahansa. Myös tiedonsaantia konkurssiin asetetun velallisen mahdollisuudesta hakeutua velkajärjestelyyn tullaan parantamaan. Direktiivin tuomien muutosten lisäksi myös Suomen omasta aloitteesta lakiin sisällytetään keinoja, joilla tullaan helpottamaan velallisten pääsyä velkajärjestelyn piiriin sekä selviytymistä maksuohjelmasta. Nämä kansalliset muutokset tulisivat koskemaan kaikkia velallisia mahdollisesta yrittäjätaustasta riippumatta.
Sakari Linna
Lakimies, Intrum Oy
