Perhevapaauudistus vaikuttaa työsuhteisiin
Työsopimus- ja vuosilomalakiin tulee muutoksia 1.8.2022 alkaen sairausvakuutuslain lisäksi, kun perhevapaauudistus tulee voimaan (HE 129/2021). Kaikkiaan yhteenlasketut vanhempainvapaat tulevat pitenemään nykytilanteesta noin kahdella kuukaudella.
Muutosten tavoitteena on edistää miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä jakamalla perhevapaat aiempaa tasaisemmin vanhempien kesken, jolloin äidit voivat palata työmarkkinoille nykyistä nopeammin. Uudistuksen on tarkoitus myös osaltaan helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Vanhempainvapaaseen oikeus kaikilla lapsen huoltajilla
Uudistuksessa on huomioitu perheiden yhdenvertaisuus perhemuodosta riippumatta. Jatkossa kaikilla lasten huoltajilla on yhtäläinen oikeus vanhempainvapaaseen riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi, tai onko lähi- vai etävanhempi. Myös erilaiset perhemuodot on huomioitu ydin- ja uusioperheiden lisäksi, niin yksinhuoltajat kuin sateenkaari- ja apilaperheet. Vanhempainrahan saaminen edellyttää lapsen hoitamista ja työstä poissaoloa.
Vanhempainrahakausi myönnetään uusien sääntöjen mukaan, kun lapsen laskettu aika on aikaisintaan 4.9.2022 tai adoptiossa lapsen hoitoonottaminen tapahtuu aikaisintaan 31.7.2022. Jos lapsi syntyy ennen lakimuutosten voimaantuloa 1.8.2022, vanhemmat saavat vanhempain päivärahoja vanhan lain mukaan riippumatta siitä, milloin on laskettu synnytysaika.
Vanhempainvapaat pitkälti ”korvamerkittyjä”
Äitiysvapaan nimi muuttuu raskausvapaaksi, jonka pituus on enintään 40 arkipäivää. Isyysvapaan käsite poistuu. Jatkossa vanhempainvapaa jaetaan molemmille lapsen huoltajille tasan ja kumpikin voi pitää vapaata 160 arkipäivää. Halutessaan huoltaja voi luovuttaa enintään 63 päivää omasta vanhempainvapaastaan puolisolleen tai toiselle huoltajalle, tai tämän puolisolle, tai muulle huoltajalle.
Mikäli kyseessä on yksinhuoltaja, niin hänellä on oikeus pitää yksin koko vanhempainvapaa eli yhteensä 320 arkipäivää. Halutessaan yksinhuoltaja voi luovuttaa 126 päivää jollekin toiselle henkilölle.
Monikkoperheille uudistus tuo oikeuden 84 lisäpäivään yhtä useampaa lasta kohden, nämä päivät huoltajat voivat jakaa haluamallaan tavalla.
Sairausvakuutuslain mukaiset arkipäivät ovat maanantai – lauantai -ajanjaksoja, arkipyhiä ei huomioida.
Vapaiden pitäminen osissa on mahdollista
Vanhempainvapaiden pitämisessä joustavuus lisääntyy, kun Kelasta voi hakea vanhempainpäivärahaa jopa yksittäisinä päivinä. Tätä voivat hyödyntää erityisesti vaihtelevassa tai osa-aikaisessa työsuhteessa olevat, freelancerit ja yrittäjät, jotka voivat määritellä vapaasti sen, milloin ovat vanhempainvapaalla ja milloin ansiotyössä.
Osittaista vanhempainrahaa voi hakea, jos huoltaja tekee osa-aikatyötä siten, että päivittäinen työaika enintään 5 tuntia päivässä. Tällöin korvauksen määrä on 50 %. Osa-aikatyön ehdot sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.
Vanhempainrahakauden voi käyttää yhtäjaksoisesti tai haluaminaan jaksoina tai yksittäisinä päivinä siihen asti, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai adoptiolapsen hoitoonottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Enintään 18 päivärahapäivää voidaan pitää yhtä aikaa toisen vanhemman kanssa.
Työsopimus- ja vuosilomalain keskeiset muutokset
Äitiysvapaan nimi muuttuu raskausvapaaksi ja isyysvapaan käsite poistuu.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia raskausvapaan alkamisen myöhentämisestä siten, että se alkaa viimeistään 14 päivää ennen laskettua aikaa. Aikaisintaan raskausvapaa voi alkaa 30 päivää ennen laskettua aikaa. Työsopimuslaissa edellytetään, että työntekijä pitää vanhempainvapaansa enintään neljässä jaksossa, jotka ovat vähintään 12 arkipäivän pituisia.
Raskaus- ja vanhempainvapaasta ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkua kuten nykyisinkin. Kuitenkin jos vapaan kesto enintään 12 arkipäivää, on ilmoitus tehtävä viimeistään kuukautta ennen vapaan alkua.
Raskaus- ja vanhempainvapaalta kertyy vuosilomaa yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden enintään 160 arkipäivän ajalta, samoin toisen huoltajan osalta 160 päivältä, mikäli vanhempainvapaaoikeutta on kumpikin enimmäismäärän pitänyt.
Omaishoitovapaa uutena työsopimuslakiin
Työsopimuslakiin tulee muutos 1.8.2022 alkaen, joka antaa työntekijälle oikeuden palkattomaan omaishoitovapaaseen, joka on enintään viisi päivää kalenterivuodessa.
Omaishoitovapaa on tarkoitettu henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai muulle työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, joka tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi, myös saattohoitoon osallistuminen.
Työntekijän on ilmoitettava omaishoitovapaasta työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.
Omaishoitovapaan ajalta ei saa Kelasta korvausta. Vuosilomaa vapaa kuitenkin kerryttää.
Kela-hakemusten määräaikoihin pidennyksiä
Vanhempainvapaiden ajalta kertyvien vuosilomien osalta vuosilomakustannuskorvauksista on tehtävä hakemus Kelalle kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta haetaan.
Raskausvapaalla olleen työntekijän työnantaja voi hakea Kelalta perhevapaakustannuskorvausta (2 500 euron kertakorvaus), jos korvauksen maksamisen edellytykset täyttyvät. Korvaus on haettava kahden vuoden kuluessa korvaukseen oikeuttavan raskausrahakauden tai adoptiovanhemman vanhempainrahajakson alkamisesta.
