Kilalta ohjeistus pääomalainaan liittyvän korkosaamisen kirjauskypsyydestä
Milloin annetusta pääomalainasta velkojalle kuuluva korkosaaminen on kirjauskypsä velkojan kirjanpidossa? Jäsenneuvontaan tulleen kysymyksen kautta ryhdyimme pienellä asiantuntijaporukalla asiaa selvittämään ja huomasimme, että aiheesta ei ole selkeää ohjeistusta.
OYL 12:1.1:n 2-kohdan mukaan ”[pääomalainan]pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän.” OYL 12:2.2:n mukaan ”jos pääomalainalle tulevaa korkoa ei voida maksaa, korko siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa.”
Tulisiko siis velkojan korkosaaminen jättää kirjaamatta velkojan kirjanpitoon, jos koronmaksuedellytykset eivät velallisella täyty? Kysyimme asiaa Kirjanpitolautakunnalta, joka vastasi lausuntopyyntöömme sihteerikirjeellä.
Kirjanpitolautakunnan kannanoton mukaan OYL 12:1.1:n 2 kohtaan ja 12:2.2:iin sisältyvät maksuedellytyssäännös ja lykkäävä ehto aikaansaa sen, että pääomalainan korkosaaminen on kirjauskypsä tuloksi vasta kun oikeus korkotuloon ei ole enää ehdollinen. Käytännössä siis velkojan kirjanpitoa tehdessä pitää tietää täyttyykö velallisen OYL mukainen koronmaksuedellytys vai ei.
Korkosaaminen merkitään kirjanpitoon nimellisarvostaan, huomioiden kuitenkin mahdollinen arvonalennustarve, mikäli saamiseen liittyy epävarmuutta. Kirjanpitolautakunnan luottotappioiden realisoitumisen todennäköisyyksien arviointia käsittelevän lausunnon 1827/2008 periaatteita voidaan soveltaa myös pääomalainasta saatavan korkosaatavan arvonalennustarpeen arviointiin.
