Yhdistyslaki muuttui helmikuun alussa – muutosten hyödyntäminen voi edellyttää sääntöjen päivittämistä
Helmikuun alussa muuttunut yhdistyslaki tuo helpotuksia yhdistysten päätöksentekoon, jäsenasioiden käytännön hoitamiseen ja pienten yhdistysten kirjanpitoon. Lisäksi muutoksia tuli muun muassa selvitysmenettelyyn ja vahingonkorvausvelvollisuuteen. Muutosten hyödyntäminen voi edellyttää yhdistyksen sääntöjen päivittämistä.
Yhdistyksen hallitus voi tehdä päätöksiä ilman erillistä kokousta, ellei säännöissä määrätä toisin. Käytännössä esimerkiksi hallituksen kesken käydyissä sähköpostikeskusteluissa voidaan siis jatkossa tehdä päätöksiä. Aina on kuitenkin huolehdittava riittävästä päätöksenteon dokumentoinnista. Päätös on kirjattava, varmennettava ja säilytettävä luotettavasti.
Jäsenten vaikutusmahdollisuudet laajenevat, kun jäsen- ja liittoäänestystä voidaan käyttää hallituksen puheenjohtajan ja hallitusten jäsenten valintaan.
Hallitus voi valtuuttaa jonkun muun tahon hoitamaan jäseneksi ottamista. Hallitus kuitenkin päättää hyväksynnän edellytykset ja hyväksymismenettelyn prosessin. Vastaavasti myös jäsenen omaehtoisen eroamisen voi käsitellä hallituksen valtuuttama taho. Eroilmoituksen voi vastaanottaa todisteellisesti myös muulla tavalla kuin kirjallisesti.
Jo aiemmin heinäkuussa 2022 voimaan tullut yhdistyslain muutos muutti yhdistyksen kokousten etäkäytänteitä. Yhdistyksen kokouksiin on mahdollista osallistua etäyhteydellä, ellei yhdistyksen säännöissä tätä ole erikseen kielletty. Aiemmin etäosallistuminen piti säännöissä erikseen mahdollistaa.
Kevennetty tilinpitomenettely
Lähtökohtaisesti yhdistysten tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava kirjanpitolain mukaisesti jatkossakin. Yhdistyslain 37 a § mukaan kuitenkin jatkossa liiketoimintaa harjoittamaton yhdistys, jonka saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä päättyneellä ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on enintään 30 000 euroa, saa soveltaa kyseisen pykälän mukaista kevennettyä tilipitomenettelyä. Säädöstä saa soveltaa 1. heinäkuuta 2023 alkavista tilikausista lähtien.
Tilinpidon tarkemmasta järjestelystä säädetään erillisellä valtioneuvoston asetuksella. Asetuksessa on kaksi erilaista toimintamallia kevennetyksi tilinpidoksi. Asetuksessa yhdistyksiä, joille kevennetty tilinpitomenettely on mahdollista, kutsutaan mikroyhdistyksiksi. Mikroyhdistys voi asetuksen voimaantultua järjestää tilinpitonsa kolmella eri tavalla:
- Jatkaa tilinpitoa kuten tähänkin asti kirjanpitolain mukaisesti eli kahdenkertaisena. Tilinpäätös on mahdollista laatia maksu- tai suoriteperiaatteen mukaisesti.
- Laatia kirjanpidon tiliotteeseen tai muuhun maksutapahtumat todentavaan aineistoon pohjautuen yhdenkertaisena maksuperusteisesti. Tilikauden päätteeksi laaditaan vuosilaskelma, jossa taseen sijaan esitellään liiteluetteloin yhdistyksen varat ja velat. Kuitenkin jos mikroyhdistyksellä on esimerkiksi poistoja vaativia omaisuuseriä, voi käytännössä olla selkeämpää pitäytyä edelleen kahdenkertaisessa kirjanpidossa ja laatia tilinpäätös. Mikäli yhdistys saa avustuksia, on avustuksen antajalla oikeus vaatia mikroyhdistystä pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa.
- Jos mikroyhdistys toimii 37 a § kuudennen momentin mukaisesti jäsenavoimena, se voi luopua varsinaisesta kirjanpidosta ja järjestää taloutensa jäsenavoimella tilinpidolla. Jäsenavoimessa menettelyssä yhdistyksen jäsenellä on oikeus kerran kuussa pyytää yhdistyksen tilinpito nähtäväkseen tilikauden aikana. Jäsenavoimessa tilinpidossa ei pidetä lainkaan perinteistä kirjanpitoa. Tilikauden päätteeksi laaditaan tiliotteeseen tai muuhun maksutapahtumat todentavaan aineistoon pohjautuva vuosikoonti. Vuosikoonnin tarkempi sisältö esitellään asetuksessa.
Tätä kirjoitusta laadittaessa valtioneuvoston asetusta ei ole vielä annettu. Taloushallintoliitto osallistui asetuksen kuulemistilaisuuteen ja tulee antamaan lausunnon asetuksesta sen tultua lausuntokierrokselle. Tulemme tiedottamaan asetuksen sisällöstä tarkemmin, kun asetus on annettu.
Jos haluat aiheesta lisätietoa, voit katsoa Yhdistyslakimuutos pähkinänkuoressa -webinaarin. Tilaisuuden ovat järjestäneet yhteistyössä Opintokeskus Sivis sekä SOSTE. Tilaisuuden kouluttajana toimi SOSTE:n lakimies Patrik Metsätähti.