Tekoäly ja Pohjoismaiden taloushallintoalan yhteiset haasteet
Taloushallintoalan yritykset tutkivat yhä enemmän tekoälypohjaisten työkalujen käyttömahdollisuuksia, jotta voivat vastata alan muutospaineisiin. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa alan ammattilaiset kohtaavat samat yhteiset haasteet: sääntelyn monimutkaisuus ja jatkuvat muutokset, osaajapula sekä teknologisen murroksen tuomat vaatimukset.
Tämä onkin saanut monet alan toimijat suuntaamaan katseensa tekoälyyn (AI), jolla nähdään olevan suuri vaikutus alan tulevaisuuteen. Tekoälyn ei kuitenkaan uskota korvaavan kirjanpitäjiä, vaan tukevan heitä työssään – mahdollistaen siirtymän rutiinityöstä kohti strategista asiantuntijaroolia.
Kaikissa näissä kolmessa Pohjoismaassa alan toimijat kamppailevat monimutkaisen sääntelyn, osaajapulan ja digitaalisen murroksen kanssa. Ammattilaisten on noudatettava lukuisia säädöksiä ja vaatimuksia liittyen standardointiin, raportointiin, vastuullisuuteen ja etiikkaan. Käytännössä verolakien ja raportointistandardien jatkuva muuttuminen on keskeinen huolenaihe: maailmanlaajuisesti 41 prosenttia tilitoimistoista pitää sääntelyn monimutkaisuutta suurimpana haasteena toimialalla. Pohjoismaiset ammattilaiset kokevat samaa painetta: osaamista on päivitettävä jatkuvasti.
Toinen keskeinen kipupiste on osaajapula. Automaation kasvusta huolimatta pätevien kirjanpitäjien kysyntä ylittää tarjonnan. Ruotsissa kirjanpitäjän ammatti on jo luokiteltu pula-ammatiksi. Yritykset kamppailevat löytääkseen päteviä työntekijöitä. Norjassa arvioidaan, että työmarkkinoilta puuttuu tuhansia työntekijöitä. Suomessa varoitetaan eläköitymisaallosta, joka voi jättää 4 000–6 000 tehtävää täyttämättä lähivuosina. Alan houkuttelevuus nuorten silmissä on laskenut, vaikka työnkuva on murroksessa.
Sääntelyn ja osaajapulan taustalla vaikuttaa tarve omaksua uusia teknologioita. Alan yritykset ovat perinteisesti olleet varovaisia, ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat edenneet hitaasti. Norjalaisen yliopiston tutkimus osoittaa, että monet pk-yritykset kamppailevat uuden osaamisen ja innovaatioiden omaksumisessa. Tämä niin kutsuttu “teknologiaparadoksi” on laajasti tunnistettu: teknologiat, kuten automaatio, pilvipohjaiset järjestelmät ja tekoäly voisivat helpottaa työtä, mutta niiden käyttöönotto on monille haaste. Myös Ruotsissa vaaditaan koulutuksen sopeutumista digitalisaation vaatimuksiin. Tietoturva ja -laadun varmistaminen uusien teknologioiden myötä lisää varovaisuutta.
Tekoälyn käyttöönotto: Suomi vs. Ruotsi ja Norja
Kaikissa kolmessa maassa tekoäly nähdään kirjanpidon tulevaisuuden kannalta keskeisenä, mutta Suomi vaikuttaa olevan hieman edellä käytännön toteutuksessa. Pohjoismaisessa kyselyssä 61 prosenttia suomalaisista organisaatioista ilmoitti jo ottaneensa tekoälyn jollain tavalla käyttöön – korkein osuus Pohjoismaissa. Norjassa osuus oli 52 prosenttia ja Ruotsissa 45 prosenttia.
Suomen etumatkaa selittänee varhainen kansallinen tekoälystrategia, josta esimerkkinä valtion tukema “Elements of AI” -koulutusohjelma.
Ruotsissa tekoälyn käyttöönotto on ollut Suomea hitaampaa, vaikka kiinnostus kasvaa. Norja sijoittuu näiden kahden väliin, hyvin lähelle Suomea. Tekoälyn ensisijaiset käyttökohteet ovat samankaltaisia kaikissa kolmessa maassa: kirjanpidon ja laskujen käsittelyn automaatio on keskiössä. Esimerkiksi Joensuun kaupunki Suomessa on ottanut käyttöön tekoälyratkaisun, joka automatisoi noin 80 prosenttia saapuvien laskujen käsittelystä.
Norjassa kirjanpitoyritykset tekevät yhteistyötä fintech-startupien kanssa automatisoidakseen laskujen käsittelyä. Ruotsissa ohjelmistotalot kehittävät tekoälyä tukevia ratkaisuja, jotka mahdollistavat kirjanpitäjien keskittymisen asiantuntijatyöhön.
Tekoälyä käytetään myös datan analysointiin, sääntelyn seurantaan ja neuvontapalveluihin. Suuret yritykset hyödyntävät tekoälyä erityisesti raportoinnissa ja poikkeamien tunnistamisessa tilinpäätöksistä. Suurilla toimijoilla investoinnit tekoälyyn voivat olla satoja tuhansia euroja vuodessa, kun taas pienet toimistot ovat vasta kokeiluvaiheessa – esimerkiksi hyödyntäen pilvipalveluiden perustoimintoja.
Tekoälyn tuomat ratkaisut alan haasteisiin
Haaste: Sääntelyn monimutkaisuus ja jatkuvat muutokset
Ratkaisu: Tekoälypohjaiset compliance-työkalut, jotka automatisoivat lainsäädännön seurannan, auttavat yrityksiä pysymään ajan tasalla ja vähentävät manuaalista työtä.
Haaste: Osaajapula
Ratkaisu: Tekoäly vähentää manuaalista työtä, kuten tietojen syöttöä ja laskujen käsittelyä, mahdollistaen pienemmillä tiimeillä suuremman työmäärän hoitamisen. Samalla asiantuntijat voivat keskittyä arvoa tuottavaan neuvontatyöhön.
Haaste: Teknologian käyttöönotto ja muutosvastarinta
Ratkaisu: Helppokäyttöiset AI-ratkaisut, kuten pilvipohjaiset ohjelmistot ja ennakoiva analytiikka. Koulutus ja pilotointiprojektit lisäävät luottamusta teknologiaan.
Kirjoittajat:
Jonathan Andersson ja Philip Andersson
Tekoälyratkaisuihin keskittyvä Bluebook on liittynyt Taloushallintoliiton yhteistyökumppaniksi maaliskuussa 2025
Teksti on lyhennetty suomennos alkuperäisestä tekstistä