Taloushallinnon sillanrakentaja
Leinonen Group on kansainvälisesti toimiva kirjanpitotoimisto, joka tuottaa räätälöityjä asiantuntijapalveluja Baltiassa, Itä-Euroopassa sekä Pohjoismaissa. Yli 30 vuoden aikana hankittu kokemus auttaa yrityksiä astumaan ulkomaiden markkinoille.
Globalisaatio ja EU ovat onnistuneet osittain purkamaan kansainvälisen kaupankäynnin muureja, mutta siitä huolimatta maailman markkinat eivät rullaa itsekseen. Jokaisella maalla on edelleen omia lakejaan ja sääntöjään, jotka monimutkaistavat ulkomaisten yritysten toimintaa. Monet näistä velvoitteista kytkeytyvät tavalla tai toisella taloushallintoon ja kirjanpitoon. Kun esimerkiksi Suomeen saapunut kiinalainen yritys pähkäilee paikallisen työlainsäädännön vaatimusten kanssa tai suomalainen toimija suunnittelee tytäryhtiön perustamista Puolaan, apu löytyy Leinonen Groupiin kuuluvasta Leinonen Suomi Oy:stä.
– Asiakkaamme ovat pääsääntöisesti globaaleja ja osittain myös paikallisia toimijoita, joita yhdistää rajat ylittävä liiketoiminta. Usein nämä yritykset törmäävät vieraassa maassa paikallisen lainsäädännön vaatimusten lisäksi kielimuuriin, mikä hankaloittaa asioita entisestään. Meidän tavoitteenamme on olla one-stop-service ja tarjota taloushallinnon palveluja asiakkaan äidinkielellä, kertoo Leinonen Suomi Oy:n toimitusjohtaja Kalle Elonen.
Leinonen Suomi Oy:ssä ja koko Leinonen Groupissa panostetaan aktiivisesti henkilökohtaiseen palveluun, joka tarkoittaa adaptoitumista asiakkaan taloushallinnon ohjelmistoihin ja toimintamalleihin. Leinonen Group operoi myös oman maaverkostonsa ulkopuolella yhteistyökumppanien voimin.
Viestintä- ja tiedonhakutaitojen merkitys korostuu
Liiketoiminnan kansainvälisyydestä johtuen hyvä kielitaito on yksi Leinonen Suomi Oy:n kivijaloista. Englanti on yleisessä käytössä, mutta tarvittaessa palvelua löytyy esimerkiksi viroksi ja venäjäksi. Modernit viestintävälineet ovat avainasemassa rajat ylittävässä yhteydenpidossa.
– Hyödynnämme Microsoftin Teamsin neuvottelutyökaluja sekä Office 365 -tuotteita, jotka ovat suosittuja ja kaikkien saatavilla. Perinteiset puhelut ovat edelleen käytössä. Lisäksi konsernin sisäiset tiedonvaihtojärjestelmät kehittyvät koko ajan, sillä tiedon ajantasaisuudella on entistä suurempi merkitys, sanoo Elonen.
Taloushallintoalan töiden muutokseen reagoidaan myös Leinonen Suomi Oy:ssä. Rutiinitöitä automatisoidaan ja horisontissa siintävät tekoäly ja koneoppiminen. Sen sijaan tietyissä prosessivaiheissa testattua robotiikkaa Elonen ei pidä yrityksen toimintamalliin sopivana, koska työn tekeminen tapahtuu pitkälti asiakkaiden järjestelmissä.
– Kansainvälisyys aiheuttaa sen, että lukuisten asiakasjärjestelmien ohella meidän on hallittava monia muuttuvia asioita, jotka liittyvät esimerkiksi palkkahallintoon, työvoiman liikkuvuuteen ja rajoitettuun verovelvollisuuteen. Pysyminen mukana kaikissa säädöksissä edellyttää ennen kaikkea kykyä tarvittavan tiedon hakemiseen, pohtii Elonen.
Hän korostaa osaavan henkilöstön merkitystä Leinonen Suomi Oy:n liiketoiminnan jatkuvuudessa. Tällä hetkellä Leinonen Groupilla on jonkin verran oppilaitosyhteistyötä muissa maissa, mutta Suomessa sopivaa toimintamallia ei ole vielä löydetty.
– Tämä on yksi asia, mitä meidän on mietittävä uudelleen. Vaikka Suomessa taloushallinto automatisoituu kovaa vauhtia, tarvitsemme alan osaajia kasvavan tietomäärän tarkastamiseen ja analysointiin, Elonen vakuuttaa.
Laajeneminen liikkeelle Baltian maiden itsenäistymisaallosta
Leinonen Suomi Oy on osa vuonna 1989 Tehotilit Oy -nimellä toimintansa aloittanutta Leinonen Groupia, jonka kansainvälistyminen starttasi Baltian maiden itsenäistymisestä. Yrityksen vuonna 1993 Tallinnaan, vuonna 1995 Riikaan ja vuonna 1996 Vilnaan perustamat toimipisteet kuuluvat tänä päivänä Baltian alueen suurimpiin ja vanhimpiin tilitoimistoihin.
– Baltian markkinoiden avautuminen tarjosi suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Niillä oli myös tarve saada tuekseen sellainen tilitoimisto, joka tiesi, miten asiat hoituvat näissä maissa, analysoi Elonen laajenemista kotimaan rajojen ulkopuolelle.
Tänä päivänä Leinonen Group on ujuttautunut myös Venäjälle, missä sillä on omat toimipisteet Pietarissa ja Moskovassa. Varsovaan ja Sofiaan rantauduttiin vuonna 2008. Niitä seurasivat Kaunas, Budapest ja Kiova. Vuosina 2012 ja 2013 joukkoon liittyivät Tukholma ja Oslo. Elosen mukaan laajeneminen Pohjoismaihin on luonnollista jatkoa aikaisemmalle kasvulle, sillä niiden ja Baltian maiden välinen kaupankäynti on lisääntymässä. Kansainvälisesti Pohjoismaat mielletään usein yhtenäiseksi alueeksi, joten myös siksi palveluverkkoa on järkevää kasvattaa Baltian ulkopuolelle.
– Tyypillisessä tilanteessa asiakasyritys haluaa lähteä toimimaan ulkomaille, mutta ei tiedä, kannattaako sinne perustaa esimerkiksi sivukonttori tai tytäryhtiö. Tällaisessa tilanteessa me analysoimme yritysdataa ja neuvomme asiakasta eri vaihtoehdoista sekä kerromme paikallisten lakien ja toimintatapojen eroavaisuuksista, Elonen kertoo.
Käytännössä vaikkapa Suomen markkinoille tähyilevä liettualainen yritys ottaa yhteyttä Leinonen Groupin Vilnan toimipisteeseen, missä paikallinen yhteyshenkilö opastaa prosessissa eteenpäin sekä hankkii tarvittavat dokumentit täytettäväksi. Samalla järjestetään taloushallintoon kohdistuvien paikallisten lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen. EU-maiden välillä prosessi on pääsääntöisesti yksinkertaisempi. Esimerkiksi rahanpesua koskevan uuden lainsäädännön ja siihen liittyvän asiakkaan tuntemisen ja tunnistamisen myötä muista kuin EU-maista lähtöisin olevien yritysten asema on muuttunut vaikeammaksi.
Tavoitteenamme on tukea kaikkia asiakkaitamme yrityksen perustamisessa. Vaikka koti- ja kohdemaa olisivat molemmat EU:ssa, löytyy jäsenmaiden piiristä edelleen toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja erityislupia. Aivan automaattisesti eivät nämäkään asiat vielä suju, muistuttaa Elonen.
Artikkelin on kirjoittanut Ari Rytsy.
Artikkeli on julkaistu alun perin Tilitoimistossa-lehdessä nro 5/2019.