Pk-yritys ja ESG – pakollista raportointia vai sittenkin jotain muuta?
Pienet ja keskisuuret yrityksetkin kohtaavat yhä useammin erilaisia tilanteita, joissa on tarve todentaa vastuullisuusasioita. Näyttäisi kuitenkin siltä, että varsinkin pk-yritysten kohdalla markkina on vielä varsin jäsentymätön. Eri yhteyksissä nähdään sekä rimanalituksia että toisaalta täydellisen ylimitoitettuja ESG-pyyntöjä.
Voisi jopa sanoa, että tietyissä yhteyksissä syyllistytään eräänlaisiin näennäisvaatimuksiin vastuullisuuden suhteen. Vai miltä kuulostaisi julkisen kilpailutuksen hankekuvaus, jossa puhutaan vastuullisuudesta, mutta itse päätösprosessissa ei kuitenkaan vaadita mitään todentavuutta ESG-tekemisestä kilpailutukseen osallistuvilta yrityksiltä? Tai toisaalta, miten suhtautua vaateeseen, että pienehkön purku-urakan kilpailutukseen osallistuvilta yrityksiltä edellytetään valmiutta raportoida jokaisen purkutyömaalta lähtevän kuorman hiilijalanjäljen laskemista erikseen? Taitaa olla tekemätön paikka pk-yrittäjälle.
Lienee syytä todeta, että markkina hakee vielä muotoaan. Yhtä ja ainoata ESG-rimakorkeutta ei pk-yrityksille ole, joten mitä tahansa metrin ja seitsemän metrin väliltä voi tulla vastaan. Varustaudu välineillä, joilla pääset ainakin neljästä metristä yli. Sen täytyy useimmissa käyttötilanteissa riittää.
On olemassa kaksi ESG-markkinaa
Itse asiassa taitaa olla niin, että on olemassa kaksi ESG-markkinaa. CSRD-rajan ylittävillä yrityksillä maailma on melko selkeä, koska regulaatio ajaa ainakin tiettyyn rajaan saakka kaikkia samaan muottiin. Pakottavuus on vahvasti läsnä.
Melkein kaikki on toisin CSRD-rajan alle jäävissä yrityksissä, tavallaan. ESG-tekeminen on silloin vapaaehtoista – tavallaan. Tosiasiassa pienempiinkin yrityksiin kohdistuu pakottavuutta, mutta se on luonteeltaan välillistä. Jos haluat myydä jatkossakin tuotettasi tai palveluasi omaa yritystäsi selkeästi isommalle yritykselle, on selvää, että tulet kohtaamaan ESG-aiheisia tiedusteluita päämieheltäsi. Eli ei sitä valinnanvaraa oikeastaan niin hirmu paljoa ole, mikäli haluat jatkaa liiketoimintaa entiseen malliin.
Jos haluat myydä jatkossakin tuotettasi tai palveluasi omaa yritystäsi selkeästi isommalle yritykselle, on selvää, että tulet kohtaamaan ESG-aiheisia tiedusteluita päämieheltäsi.
Tai toinen käyttötilanne – rahoituksen hakeminen. Ehkä haluat yrittäjänä varmistaa kaikin keinoin rahoituskelpoisuutesi eli sen, että rahaa on saatavilla järkevään hintaan silloin, kun sitä kipeimmin tarvitaan. On selvää, että maailma muuttuu nopeimmin niin, että muutoksen kohteena olevalle asialle laitetaan hintalappu joko positiivisena (mahdollisuus taloudelliseen hyötyyn) tai negatiivisena (riski taloudellisesta tappiosta).
Jos olisi tarjolla työkaluja, jotka tuovat pk-yrityksillekin vertailtavuutta ESG-kontekstissa samaan tapaan kuin esimerkiksi luottoriskiä hinnoiteltaessa on totuttu toimimaan, tarjolla todennäköisesti olisi ESG-orientoitunut luottojen hinnoittelumalli. Valitettavasti aitoa pk-yritysten vertailtavuutta ei vielä ihan lähivuosinakaan taida olla tarjolla. Mutta se ei tarkoita sitä, ettetkö yrittäjänä tule täysin varmasti kohtaamaan ESG-asioita myös rahoitusneuvotteluissasi. Tämä on käytäntö jo nyt lähes kaikissa rahoitusprosesseissa ja uskallanpa veikata, että pankkiirin ESG-kysymykset muuttuvat jo ensi vuonna astetta vaikeammiksi.
Mitä tulevaisuudessa?
Ennustetaanpa hieman tulevaa. Juuri nyt näyttää siltä, että ESG mielletään raportoinniksi. Ja hyvä niin, jostain on aloitettava ja kun puhutaan raportoinnista, puhutaan edes suunnilleen samasta asiasta. Väitän kuitenkin, että tämä raportointiorientoitunut ESG-vaihe jää väistämättä melko lyhyeksi. Eihän tässä raportoinnista ole kyse, vaan siitä, mitä yrityksissä ihan oikeasti tehdään.
Raportti on väline, jolla asioita todetaan, mutta todellinen tekeminen on muualla. Vai voidaanko väittää, että esimerkiksi kirjanpitoa tehdään ihan vaan kirjanpidon vuoksi. Ei tehdä, vaan esimerkiksi siksi, että hyvin tehty kirjanpito luo edellytyksen maksaa verot oikein ja antaa valmiuden johtaa yritystä taloudellisessa mielessä laadukkaasti. Johtamisestahan vastuullisuudessakin on yrityskontekstissa kyse. Ja hyvä johtaminen tarvitsee hyviä työvälineitä, jotka ovat oikein mitoitettuja suhteessa yrityksen kokoon, elinkaarivaiheeseen ja osaamistasoon. On perin loogista, että painavasti vastuullisuusasioihin suhtautuvat yrityksen pärjäävät verrokkiryhmäänsä paremmin. Tästä on jo akateemista näyttöäkin olemassa kasvavassa määrin, mutta onhan se kaltaiselleni pragmaatikollekin ihan päivänselvää.
Kun johdat yrityksesi vastuullisuutta, johdat samalla resurssitehokkuutta, vähennät prosessihukkaa, minimoit raaka-aine- ja varastohävikin, houkuttelet parhaat työntekijät yritykseesi, olet mallikelpoinen yhteiskuntakansalainen ja pidät kaikin puolin paperisi ojennuksessa. Tässä katsannossa taitaa olla hieman turhanpäiväistä käyttää aikaa siihen pohdintaan, onko pakko vai ei?
Mika Jokiranta, toimitusjohtaja, Data Farm Oy
Data Farm Oy on Taloushallintoliiton yhteistyökumppani.