EU:n Omnibus – bussi kyljellään ojassa vai tasainen matka kohti vastuullisuutta?
Huhtikuussa 2025 EU:n komissio ehdotti niin kutsuttua Omnibus-lainsäädäntömuutosta, joka käytännössä keventää yritysten kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Millaisia ehdotuksia Omnibus pitää sisällään, ja millaisia vaikutuksia sillä on eurooppalaisten yritysten kestävyysraportointiin ja vastuullisuustyöhön?
EU:n lainsäädännön kehitystä erityisesti Green Dealin ja nykyisen Industrial Dealin ympärillä on kuvattu lainsäädännön hyökyaalloksi. Tätä kehitystä voisi myös kutsua aakkoskeitoksi, sillä uusia lyhenteitä nousee kaiken aikaa: CSRD, CS3D, ESRS, EU DR, LSME, VSME.
Voimakkaan kehityksen taustalla on ollut EU:n edeltävän presidenttiyden ja komission poliittinen tahtotila edistää kestävää kehitystä ja rakentaa yritysvastuusta mahdollisuus kansainvälisessä kilpailussa. Tietoisuus ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ihmisoikeusloukkauksien vaikutuksista kasvaa luontokatastrofien, kuten yleistyvien metsäpalojen uutisoinnilla. Yrityksillä, valtioilla ja kuluttajilla on merkittävä asema negatiivisten vaikutusten ehkäisyssä, minkä seurauksena EU on ottanut edistysaskeleita yritysten toiminnan ohjaamisessa.
Erityisesti kolme ohjaavaa lainsäädäntöä nousevat esiin: kestävyysraportointidirektiivi CSRD, huolellisuusvelvoitteen direktiivi CS3D ja ympäristöystävällisen toiminnan määrittämisen asetus, EU-taksonomia. Näissä korostuvat hallinnollisten vaatimusten kasvu ja raportoinnin haasteet.
Vastuullisuuden raportointi ei sinällään ole uutta: kirjanpitolainsäädäntö on velvoittanut raportoimaan muista kuin taloudellisista vaikutuksista vuodesta 2015 lähtien, mutta raportoinnin muoto ja käytetyt laskentamenetelmät ovat olleet pitkälti vapaaehtoisia. Kestävyysraportointidirektiivi CSRD on asettamassa standardoidumpaa lähestymistä raportointiin, jonka ensimmäiset raportit saapuivat vuoden 2025 kevään aikana.
Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä EFRAG arvioi, että suurten yritysten raportoinnin hallinnolliset kustannukset ensimmäisenä vuonna ovat noin 1,7 miljardia euroa ja siitä eteenpäin 1,9 miljardia euroa vuosittain.
Hallinnolliset kustannukset, raportoinnin laajuus, epäselkeys ja lainsäädännön tulkinnan epävarmuus ovat johtaneet EU:n komission ehdottamaan Omnibus-lainsäädäntömuutosta.
Omnibus pähkinänkuoressa
Huhtikuun 3. päivä 2025 Euroopan parlamentti päätti lykätä CSRD-kestävyysraportoinnin ja CS3D-huolellisuusvelvoitteiden täytäntöönpanoa. Tarkoituksena on yksinkertaistaa lainsäädäntövaatimuksia ja vahvistaa EU:n kilpailukykyä.
Euroopan neuvosto antoi alustavan tukensa esitykselle 26. maaliskuuta 2025. Omnibus-paketin “stop the clock” -ehdotus antaa yrityksille lisäaikaa sopeutua muutoksiin, jotka koskevat muun muassa raportointivaatimusten käyttöönottoaikataulua, velvoitteita koskevien yritysten määrää, raportoinnin yksinkertaistamista, velvoitteiden helpottamista ja raportointijärjestelyiden uudelleenmuotoilua.
Keskeisiä Omnibusin muutoksia:
- Hiilitullimekanismin CBAM-velvoitteista vapautetaan pienet maahantuojat rajaamalla vuosittainen tuonnin raja 50 tonniin maahantuojaa kohden. Tämä poistaisi noin 90 prosenttia maahantuojista velvoitteiden piiristä, mutta velvoitteet kattaisivat silti yli 99 prosenttia päästöistä.
- CSRD-direktiivin kestävyysraportoinnin ja EU-taksonomian raportointivaatimusten käyttöönottoaikataulua pidennetään kahdella vuodella. Käytännössä yritykset, joiden tulisi raportoida vuonna 2026 direktiivin toisessa aallossa, raportoivat vasta vuonna 2028.
- Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä EFRAG yksinkertaistaa CSRD-direktiivissä sovellettavia ESRS-standardeja. Standardeja selkeytetään, pakollisia datapisteitä vähennetään ja kvantitatiivista tietoa priorisoidaan kvalitatiivisen tiedon sijaan. EFRAG:n ensimmäinen versio muokatuista standardeista julkaistaan kesäkuussa 2025, ja lopullinen versio lokakuussa 2025.
- CSRD-kestävyysraportointiin velvoittavien yritysten määrä laskee, koska yritysten raportointirajoja korotettiin: yrityksen tulee raportoida, mikäli yrityksellä on yli 1000 työntekijää, liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja mikäli taseen loppusumma on yli 25 miljoonaa euroa.
- Julkista arvopaperikauppaa käyville pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatusta LSME-kestävyysraportointistandardista luovutaan. Sen sijaan pienet ja keskisuuret yritykset raportoivat vapaaehtoisesti VSME-standardin mukaisesti.
- EU-taksonomian raportointivelvoitteita rajoitetaan suurimpiin yrityksiin, joiden työntekijämäärä ylittää 1000 ja joiden liikevaihto on yli 450 miljoonaa euroa. Lisäksi yritykset voivat raportoida toiminnasta, joka on osittain kestävyysluokitusjärjestelmän mukaista. Käyttöön otetaan taloudellisen olennaisuuden kynnysarvo, “ei merkittävää haittaa” -periaatteen kriteerejä yksinkertaistetaan ja raportointilomakkeiden määrää vähennetään.
- Pankkien taksonomiaperusteisia tunnuslukuja yksinkertaistetaan, jolloin vihreän omaisuusarvon osuuden (Green Asset Ratio eli GAR) nimittäjästä voidaan jättää pois yritykset, jotka eivät sisälly tulevan CSRD-direktiivin soveltamisalaan.
Yksityiskohtaisempi luettelo eri muutoksista löytyy EU:n julkaisusta Commission simplifies rules on sustainability and EU investments.
Omnibusin vaikutukset yritysvastuutyölle
Omnibus-ehdotuksen vaikutukset pieniin ja keskisuuriin yrityksiin eivät alustavasti muuta merkittävästi raportointivelvoitteita, mutta ehdotus selkeyttää raportoinnin laajuutta keskittymällä vapaaehtoiseen raportointistandardiin (VSME). EU on ehdottanut myös yhteistä datavarastoa kestävyystiedon koonnille ESAP-yhteispisteessä (European Single Access Point), mutta EFRAG ei ole vielä varma, tullaanko pk-sektorin hyödyntämän VSME-standardin datapisteet julkaisemaan osana ehdotusta. Ensisijaisesti VSME-standardia tullaan hyödyntämään kahdenväliseen tiedonjakoon yritysten välillä.
Alustavasti näyttää siltä, että Omnibus-ehdotus selkeyttää ja yksinkertaistaa pk-sektorin raportointia, mikä todennäköisesti vähentää myös hallinnollisia kustannuksia. Samalla se kuitenkin lisää epävarmuutta yritysten keskuudessa, sillä kestävyysraportointi ehdittiin jo aloittaa kun ehdotus julkistettiin. Yritykset, jotka ovat vuodesta 2024 laatineet kestävyysraportin, jatkavat raportointia CSRD:n vaatimusten mukaisesti. Koska raportoinnin laajuus kehittyy, sillä on myös vaikutusta koko arvoketjuun ja tiedon saatavuuteen.
Jos suunnitelmat toteutuvat, Omnibus-ehdotus yksinkertaistaa raportointia merkittävästi, vaikka siirtymävaiheessa epävarmuus voi kasvaa ja hidastaa kestävyystavoitteiden saavuttamista. Yritysten vastuullisuustyöllä on lopulta kuitenkin suurempi merkitys kuin niiden aiemmalla raportoinnilla. EFRAG:n ehdottama kaksoisolennaisuusanalyysi osana kestävyysraportoinnin prosessia on osoittanut ensimmäisellä raportointikierroksella, kuinka tietoisuus liiketoiminnan riskeistä ja mahdollisuuksista luo uusia liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksia. Tämä vaikuttaa positiivisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan, ja satojen yritysten yhteistyöllä on merkittävä vaikutus. Vastuullisuusteemat säilyvät osana eurooppalaisten yritysten toimintaa ja teot korostuvat raportoinnin kehittyessä.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Leonard Breukers, kestävyysraportoinnin asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.
