Sijoittajablogi-arkisto

Tällä sivulla aiemmin julkaistuja Index Varainhoidon asiantuntijoiden blogikirjoituksia. Uusimmat kirjoitukset löydät Markkinakatsaus & sijoittajablogi-sivulta.

8.4.2023

Sijoittajan vuosi 2023 ja H1 – vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Vuoden ensimmäinen puolisko (H1) 2023 ei ole vielä lopuillaan, ja sijoitusmarkkinoilla on jälleen riittänyt yllättäviä tapahtumia. Erinomainen vuoden alku osakemarkkinoilla päättyi kuin seinään, kun huolet pankkijärjestelmän tilanteesta nousivat otsikoihin maaliskuun alkupuolella. Yhdysvalloissa talletuspako ja puutteellinen riskienhallinta aiheuttivat kahden pankin kaatumisen, ja Euroopassa perinteinen Credit Suisse -pankki pelastettiin Sveitsin hallituksen käskystä. Moni pohti, että onko tämä toisinto vuoden 2008 tapahtumista ja vasta alkua?

Tällä hetkellä vaikuttaa, että tilanne on ohi, (tai ainakin rauhoittunut), ja markkinoiden mielenkiinto onkin kääntynyt toisaalle. Otsikot pankkien ongelmista ja osakkeiden nopea lasku olivat jälleen hyvä syy myydä, mutta tärkeintä on muistaa tarpeeton panikointi ja pitää kiinni sijoitussuunnitelmastaan.

Laajasti hajautetun maailma osakeindeksin huiput saavutettiin 2022 alkuvuodesta, ja tällä hetkellä euromääräisesti ollaan taas jo hyvin lähellä tätä. Vahvinta nousu on ollut Euroopassa. Paikallisesti Ranskassa ja Isossa-Britanniassa on jo ylitetty edelliset huiput osakkeissa. Tämä tuntuu erikoiselta, koska vielä kuukausi sitten pelättiin, että maailma romahtaa.

Pörssin suuntaa on erittäin hankala ennakoida, ja tärkeämpää on muistaa, että aika markkinoilla on tärkeämpää kuin markkinoiden ajoittaminen. Me ihmiset toimimme usein tunteiden ohjaamana ja äkkipikaisesti. Fiksumpaa olisi keskustella asiasta jonkun toisen kanssa, ja pohtia tilannetta laajemmin ennen kuin tekee jotakin hätiköityä.

Myös koroissa on nähty nopea toipuminen lähelle alkuvuoden kriisiä edeltäviä tasoja. Korkeimmat markkinaodotukset korkojen nousuista kuitenkin leikkautuivat pankkien ongelmien takia, ja tällä hetkellä todennäköisesti ollaankin jo lähellä korkojen huippuja. Mikäli korot pysyttelevät pitempään korkealla, tällä on vaikutuksia eri omaisuusluokkiin ja myös meidän arkielämäämme.

Mitä sijoittaja voi tehdä, jos tilanne arveluttaa?

Mitä sijoittajan kannattaisi nyt tehdä? Varainhoitajan kanssa kannattaa käydä keskustelu sijoitussuunnitelmasta ja sijoittajan tavoitteista. Onko oma tilanne muuttunut siinä määrin, että olisi tarpeellista päivittää sijoitussuunnitelmaa? Tai ovatko jotkin omaisuusluokat kehittyneet niin, että niitä olisi hyvä tasapainottaa ja sijoittaa uudelleen? Korkojen nopean nousun positiivinen puoli on se, että ne ovat pitkästä aikaa nousseet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi sijoittajalle. Näihin hajauttaminen esimerkiksi osakemarkkinoilta voi olla yksi vaihtoehto. Korkosijoituksien avulla voidaan laskea sijoituksien riskejä, ja korkosijoittamisen aika on juuri silloin kun korot ovat korkeimmillaan.

Kirjanpitäjäkin voi asiakkaitaan tilanteesta muistuttaa. Tilinpäätöksen yhteydessä on hyvä pohtia esimerkiksi sitä, että jos liiketoiminta on luonteeltaan syklistä tai esimerkiksi kiinni yhden asiakkaan tilauksista, tarvitseeko sijoituksissa välttämättä hakea samalla tavalla maksimaalisia tuottoja kovalla riskillä? Samoin on hyvä pohtia nykyisten tai uusien sijoituksien likviditeettiä. Pitääkö varat olla saatavilla koko ajan, vai voidaanko niitä sitoa tässä tilanteessa pidemmäksi aikaa? Varainhoitajan kanssa voi myös työstää raportin sijoittajan kokonaisvarallisuudesta, ja eri osa-alueiden kehityksestä, ja samalla vertailla eri toimijoiden onnistumista. Kokonaiskuvan muodostaminen on tällöin huomattavasti helpompaa kuin vain yksittäisten raporttien tutkiminen.

Etenemme kohti alkuvuoden H1 loppua, ja epävarmuustekijöitä on edelleen useita. Nousevatko korot edelleen, pysyykö inflaatio ennakoitua korkeammalla tai pettävätkö yhtiöiden tulokset? Hajauttamisen merkitys korostuu tällöin, ja kannattaa muistaa, että sijoittajaa palkitaan nimenomaan riskinotosta markkinoilla. Suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, ennakointi ja kylmäpäisyys. Nämä ovat ne asiat, jotka kannattaa pitää mielessä markkinoilla.

Index Varainhoito toivottaa oikein hauskaa vappua 2023!

24.1.2023

Korkosijoituksien comeback

Vuosien 2021 ja 2022 aikana inflaatio nousi voimakkaasti. Keskuspankkien keskeinen tehtävä on pitää yllä hintavakautta, joten vuoden 2022 aikana keskuspankit nostivat ohjauskorkojaan poikkeuksellisen rivakasti inflaatiota hillitäkseen. Korkotason nousu vei korkosijoittajien tuotot. Sijoittajan kannattaa kuitenkin suunnata katse eteenpäin.

Koroista saa taas tuottoa

Osakemarkkinoilla viime vuosi oli vaikea, mutta vuosi 2022 jäi historian kirjoihin erityisen heikkona vuotena korkosijoitusmarkkinoilla. Wells Fargon mukaan Yhdysvalloissa tietyt laajat korkosijoitusindeksit kokivat vuosina 2021–2022 ensimmäisen kahden peräkkäisen kalenterivuoden tappioputken sitten vuosien 1958–1959. Kolmea peräkkäistä tappiollista kalenterivuotta ei ole vielä ikinä koettu.

Korkosijoituksissa vuoden 2022 heikkous on toisaalta nostanut lähivuosien tuottopotentiaalia. Aivan tavalliset yrityslainat tarjoavat tuottonäkymän, jollaista ei ole nähty vuosikausiin, koska korkotaso on noussut ja korkoerot ovat leventyneet. Tänä vuonna on hyvät mahdollisuudet päästä positiivisiin tuottoihin, vaikka korkotaso hieman nousisi nykytasoilta. Syynä tähän on, että uuteen vuoteen lähdetään merkittävästi korkeammilta juoksevilta korkotuottotasoilta kuin vuoteen 2022. Nollakorkojen ympäristössä markkinoilla yleistyi sanonta, ettei osakkeille ole vaihtoehtoja. Nyt on. Sanonnoista TINA (there is no alternative) voidaan unohtaa, TARA (There are reasonable alternatives) on tullut tilalle.

Korkoherkkyys eli joukkolainan pituuden vaikutus korkoherkkyyteen. Alla olevat luvut ovat suuntaa antavia ”nyrkkisääntöjä”:

Taantuman riski on todellinen

Useimmat keskeiset taantumaindikaattorit Euroopassa ja Yhdysvalloissa osoittavat taantuman suuntaan. Lisäksi useimpia taantumia historiassa on edeltänyt rahapolitiikan kiristäminen. Yhdysvalloissa keskuspankki nosti ohjauskorkoja vuonna 2022 kovimmalla tahdilla 40 vuoteen. Taantuman riski on siis todellinen Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Jos kasvu hidastuu edelleen ja taantumaan ajaudutaan, inflaatiopaineet luultavasti vähenevät ja keskuspankkien ohjauskorkojen kiristämistarve pienenee.

Korkosijoitusten tuottojen kannalta tämä tarkoittaa hyvää ja huonoa. Taantuma luultavasti hillitsisi inflaatiota, mikä vähentäisi keskuspankkien kiristämisodotuksia ja laskisi korkotasoja. Lähtökohtaisesti pieniriskisten korkosijoitusten (kuten valtionlainojen) arvot nousevat, kun korot laskevat. Hyvälaatuiset eli Investment grade -yrityslainojen arvot mahdollisesti nousisivat myös, mutta korkeariskiset High Yield -yrityslainat saattaisivat kärsiä osakkeiden mukana. High Yield -yrityslainojen tuotto-oletukset ovat tosin nousseet valtavasti viimeisen vuoden aikana tuoden turvaa korkojen nousun ja konkurssien lisääntymisen varalle. Hyvä muistaa, että vuonna 2008 finanssikriisin aikoihin valtionlainojen vuosituotto oli positiivista, koska korkotaso laski samaan aikaan, kun osakemarkkinat sukelsivat. Historiassa usein osakkeiden heikkoina vuosina valtionlainat ovat tuottaneet positiivista. Vuosi 2022 oli tässä suhteessa poikkeus, kun molemmat suoriutuivat heikosti.

Osakkeet tarjoavat inflaatiosuojaa

Osakkeita ei kuitenkaan kannata unohtaa. Osakemarkkinoiden suunta kertoo riskinottohalukkuudesta ja se voi hyvinkin nousta tänä vuonna. Korkean inflaation oloissa yhtiöt ovat historiassa onnistuneet suojelemaan kannattavuuttaan eli ne ovat onnistuneet nostamaan lopputuotteidensa hintoja, kun niiden omat kustannukset ovat nousseet. Tästä on nähty viitteitä nytkin. Osakkeet tarjoavatkin inflaatiosuojaa. Euroopassa osakkeiden hinnoittelu on alle viimeisen 10 vuoden keskiarvon (12 kuukautta eteenpäin p/e-luku 12–13, keskiarvon ollessa noin 14–15). Yhdysvalloissa osakkeiden hinnoittelu on viimeisen 10 vuoden keskiarvossa (12 kuukautta eteenpäin p/e 17).

Sijoittamiseen liittyy aina riski. Vuoden 2023 alussa riskin ja tuoton suhde on kuitenkin varsin houkutteleva hajautetulle salkulle varsinkin, jos sitä vertaa käteiseen, jota inflaatio nakertaa varmasti.

3.11.2022

Vastuullinen sijoittaminen vaikuttaa hyvältä, mutta raportointia parannettava

Vastuullinen sijoittaminen on yhä enemmän esillä keskusteluissa, kun sijoittajat haluavat enenevissä määrin kohdistaa sijoituksiaan kohteisiin, joilla saadaan hyvää aikaan. Mutta jos sijoittaa vastuullisesti, menettääkö tällöin osan tuotosta, jonka olisi muuten saanut? Ei menetä. Pikemminkin päinvastoin. Meneillään oleva Ukrainan sota on vaikuttanut erittäin paljon varsinkin energiayhtiöiden tuloksiin, ja tämä näkyy vastuullisten sijoituksien heikompana tuottona vuoden alusta alkaen. Maailman suurin varainhoitaja Blackrock näkee kuitenkin vastuullisen sijoittamisen vuosikymmenien Megatrendinä, ja myös positiivisena tuoton lähteenä. Pohjoismaat ovat vastuullisen sijoittamisen kärkimaita, mutta maailmalla trendi on vasta käynnistymässä. Blackrock arvioikin, että heidän asiakaskunnassaan vastuullisten sijoituksien määrä tulisi tuplaantumaan seuraavaan viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi, että n. 1500 miljardia ohjattaisiin lähitulevaisuudessa näihin kohteisiin. (Blackrock & Index Varainhoito 01 ja 05/22)

Minkä takia sitten vastuulliset sijoitukset tuottaisivat paremmin kuin markkinat keskimäärin? Kun sijoittaja valitsee itselleen vastuullisuusprofiilin, tämä tarkoittaa varainhoitajan näkökulmasta sitä, että jollain metodilla rajataan sijoituskohteita koko sijoitusavaruudesta. Yleensä käytetään poissulkemisen metodia, vaikka joidenkin toimialojen osalta (esim. alkoholi tai aseet), ja sijoitetaan sitten jäljelle jääviin yrityksiin. Toinen malli voi olla, että annetaan kaikille yhtiöille vastuullisuusarvosana, ja sijoitetaan vain parhaimpiin. Mikä metodi onkin, tavoitteena on laskea sijoituksiin liittyviä ESG-riskejä. Tällöin jäljelle jäävä joukko saattaa esim. sisältää laadukkaampia yhtiöitä, ja niillä on todennäköisesti alhaisemmat maineriskit, tai kyvykkäämpi johto. Mm. näiden syiden takia, vastuullisilla sijoituksilla saattaa olla mahdollisuus saada keskimääräistä parempaa tuottoa. Eroja voi syntyä myös toimialasektorin sisällä. Blackrock mainitseekin, että esim. vihreästä siirtymästä hyötyvät tietyt energiayhtiöt, kun taas tästä voivat kärsiä fossiilisen energian tuottajat.

Onko vastuullinen sijoittaminen sitten niin vihreävalkoista kuin välillä annetaan ymmärtää? Jätetään vain sijoittamatta muutamaan sektoriin, ja sijoitukset ovat automaattisesti vastuullisia? Ihan näin helppoa se ei kuitenkaan ole. Vastuullisessa sijoittamisessa on vielä useita tekijöitä, jotka tulee ratkaista tai määritellä tarkemmin, jotta sijoittaja voi varmistua siitä, että hänen sijoituksensa todella johtavat parempaan huomiseen. Sijoittajan on ensiksi määriteltävä ja päätettävä, että kuinka vastuullisesti hän haluaa sijoittaa? Yläosan kuvasta näkee, että tasoja on monia, ja riippuen sijoittajan valinnasta, tämä vaikuttaa olennaisesti sijoitettavaan yhtiöjoukkoon.

Ongelmia aiheuttavat myös esim. monialayhtiöt, joiden liikevaihto muodostuu useasta liiketoimintalueesta. Kuinka paljon voi olla esim. tupakkamyynnin osuus yhtiön liikevaihdosta, jotta se lasketaan vielä vastuulliseksi? Joku konsulttitalo voi määritellä, että osuus voi olla 5 %, ja jollakin toisella esim. 10 %.  Varainhoitajat käyttävät -ja luottavat – tällä hetkellä muutamien vastuullisuuteen keskittyneiden konsulttiyhtiöiden tuottamaan dataa. Koska yhtä ainoata oikeata mallia vastuullisuuden määrittelemiseen ei ole, tulokset vastuullisista yhtiöistä ja sitä kautta sijoituskohteista vaihtelevat.

EU yrittää tarjota tukea epävarmuuksiin lukuisten eri direktiivien ja lakien muodossa. CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) -direktiivi tulee laajentamaan yritysvastuuraportoinnin velvoitteita ja asettaa mm. määräyksen kestävyysraporttien varmentamiselle. CSDD (Corporate Sustainability Due Diligence) aloite velvoittaisi vastuullisuuden due diligence prosessiin, joka kattaisi raportoivien yhtiöiden arvoketjun erityisesti ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien osalta. Lisäksi, EU on suorittamassa tutkimusta ESG -rating arvosanoja tarjoavista yhtiöistä, jonka tarkoitus on edistää ymmärrystä tiedon tarpeista ja mahdollisen lainsäädännön tehokkuudesta. Lainsäädännön kilpajuoksuun on lähtenyt mukaan myös kansainvälinen kirjanpitojärjestö IFRS. Sen S1 ja S2 luonnokset velvoittaisivat raportoimaan IFRS säädösten mukaisesti yhtiöiden ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista. Kuitenkin toistaiseksi vain CSRD velvoittaa varmentamaan kestävyysraportit, mutta voidaan olettaa, että varmennusvelvollisuus sisältyy myös IFRS raportointiin.

Lainsäädäntöaallon taustalla on sekä sijoittajien että muiden sidosryhmien tarve vertailukelpoiselle ja laadukkaalle kestävyystiedolle päätöksenteon tueksi. Haasteeksi nousee huomioida kaikkien sidosryhmien tarpeet tasapuolisesti ja samalla edistää mm. EU:n Kestävän rahoituksen hanketta tarjoamalla sijoittajille ja rahoittajille riittävästi tietoa yhtiöiden kestävyyden arvioimiseen. Vastauksena haasteeseen on noussut kaksi erilaista raportointikehystä, IFRS globaalisti ja CSRD Euroopassa, joista IFRS keskittyy sijoittajalähtöiseen raportointiin. Vielä on epävarmaa edistääkö lainsäädäntö haluttua vaikutusta ja lisää esim. varanhoitajan kykyä arvioida yhtiöiden vastuullisuutta sijoittajan vastuullisuusprofiilin mukaisesti. Mutta ymmärryksemme taloudellisen tiedon arvioinnista ja varmentamisesta osoittaa, että laadukkaampi tieto lisää markkinoiden, ja siten myös sijoittajien, ymmärrystä tarkasteltavasta yhtiöstä. Tarkentamalla kestävyysraportoinnin velvoitteita, harmonisoimalla raportointimenetelmiä ja varmentamalla raportteja tilintarkastajan tai kirjanpitäjän toimesta, voidaan edistää raportoitavan tiedon laatua ja siten päätöksentekokykyä kestävämpiin sijoituksiin. Erityisesti ESG -rating arvioinneissa,  joihin useat vastuullisiksi määritetyt indeksitkin turvautuvat, arviointimenetelmien harmonisointi, tiedon varmennus ja tiedon saatavuus voivat avustaa sijoittajia ja varainhoitajia paremmin määrittämään yhtiöiden toiminnan vastuullisuutta, ja peilaamaan analyysiä vastuullisuusprofiiliin ja odotuksiin.

9.9.2022

Vastuullisuus – ja sen merkitys sijoittajalle korostuvat jatkossa sijoitusneuvonnassa

Elokuun alusta alkaen sijoituspalveluyhtiöiden on täytynyt sijoitusneuvontaa annettaessa kartoittaa aiempaa laajemmin asiakkaidensa toiveita vastuullista sijoittamista koskien. Taustalla on Euroopan Komission Kestävään rahoitukseen liittyvä toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on auttaa suuntaamaan investointeja ja pääomia niin, että ne vastaavat kestävän kehityksen tavoitteita. Asiakkailta kysytään hänen halustaan sijoittaa vastuullisesti, ja mitä vastuullisuus nimenomaan hänelle tarkoittaa. Sijoituspalveluyhtiöiden olisi myös kyettävä tarjoamaan asiakkaan toiveiden mukainen kokonaisuus, jotta asiakas voi varmistua siitä, että hänen säästönsä kohdistetaan hänen arvojensa mukaisesti.

EU:n komission ehdotusten tavoitteena on ohjata lisää yksityisiä pääomia kestävämpiin investointeihin pääomamarkkinoilla. Jotta pääomia ohjautuisi enemmän tällaisiin sijoituskohteisiin, sijoittajan täytyy pystyä arvioimaan sijoituskohteiden kestävyysnäkökulmia, ja sen miten nämä näkökohdat ovat linjassa sijoittajan omien tavoitteiden kanssa. Vastuullisuusprofiilin kartoituksen tarkoituksena on auttaa asiakasta ymmärtämään eri kestävyys – ja vastuullisuusnäkökulmat eli mitä ympäristöön (E), yhteiskuntavastuuseen (S) ja hyvään hallintotapaan (G) liittyvät tekijät tarkoittavat ja millä tavoin nämä tekijät vaikuttavat suunniteltavan sijoitusratkaisun eri ominaisuuksiin. ESG-onkin termi, johon nykyisin sijoittaja törmää yhä useammin. 

Koska toimintasuunnitelma lopulta asettaa sijoittajan päätöksentekoasemaan sijoitettavan kohteen vastuullisuudesta ja riskeistä, jonka varainhoitaja tulkitsee markkinoilta saatavan ESG -tiedon mukaan, saatavilla olevan ESG -tiedon laadun merkitys kasvaa. Nykyisin saatavilla oleva tieto ei kuitenkaan aina edusta sijoituksen todellista tilannetta, minkä seurauksena EU on asettamassa tiukempia vaatimuksia raportointiin Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivillä, ja vastuullisen liiketoiminnan määritelmään Taksonomialla. Tarkoituksena on parantaa saatavilla olevaa ESG -dataa, jonka kerääminen, kokoaminen ja jalostaminen raportointia varten nousevat tärkeiksi tehtäviksi.

On vielä vaikeaa sanoa kenen pöydälle kyseiset tehtävät lopulta päätyvät, mutta tuleva säännöstö ja sen suhde muuhun lainsäädäntöön viittaa vahvasti taloudellisen asiantuntijan kenttään. Suurissa globaaleissa yrityksissä on jo nähtävillä tiiviimpää yhteistyötä taloushallinnon ja vastuullisuusasiantuntijoiden välillä, sillä mm. vihreät lainat ja rahoitus vaativat vastuullisuustietoa osana lainaehtoja. Pienemmät yritykset eivät ole vielä kokeneet samoja vaatimuksia, mutta EU:n tuleva lainsäädäntö voi jo ennen vuotta 2030 muuttaa mm. raportointivaatimukset suotuisammiksi sijoituskohteiden vastuullisuuden arvioinnille, myös pienemmissä yhtiöissä. Onkin todennäköistä, että taloushallinnon ammattilaiset tulevat kasvavissa määrin käsittelemään ESG -tietoa osana päivittäistä työtään, jossa erityisesti tiedon varmentamisella pyritään edistämään potentiaalisten sijoituskohteiden vastuullisuuden arviointia ja vertailua kohteiden välillä.

4.7.2022

Älä hätäile! Varainhoidossa suunnitelmallisuus on tärkeintä 

Kun markkinat laskevat voimakkaasti, meillä ihmisillä on tapana tehdä hätiköityjä osto- tai myyntipäätöksiä – ja tämä yleensä kostautuu kalliisti. Oli tilanne mikä tahansa, sijoittamisen tulee ennen kaikkea olla suunnitelmallista.

Kun ylimääräiselle varallisuudelle mietitään vaihtoehtoja ja sopivia kohteita, on hyvä tehdä henkilökohtainen sijoitussuunnitelma. Kirjanpitäjä voi tehdä suunnitelman asiakkaidensa kanssa tai koostaa yhteistyössä varainhoitajan kanssa.

Yksilöllinen suunnitelma pitää sisällään asiakkaan kokonaistilanteen kartoituksen, yksilölliset toiveet ja tavoitteet, erilaiset vaihtoehdot, ratkaisut sekä näiden perustelut. Suunnitelma sisältää ne raamit ja erityispiirteet, jonka perusteella sekä sijoittaja, että varainhoitaja luovat yhteisen näkemyksen miten ylimääräistä varallisuutta lähdetään sijoittamaan. Varainhoitajan tehtävänä on huolehtia asiakkaan puolesta sijoitussuunnitelman toteuttamisesta, ylläpidosta ja seurannasta.

Suunnitelmaan on myös hyvä palata aika ajoin, ja keskustella sen ajantasaisuudesta sekä mahdollisista muutoksista. Hätäileminen ja poikkeaminen suunnitelmasta on yleensä kallista. Moni sijoittaja tuleekin tällöin tehneeksi suurimmat virheensä. Keskusteluyhteys luotettavaan kumppaniin tai neuvonantajaan pelastaisi monet omilta virheiltään. Jatkossa kirjanpitäjä voi osallistua enemmän asiakkaidensa varallisuudenhoitoon, ja tällä tavoin tarjota lisäarvoa perinteisen tilienhallinnan lisäksi. Kirjanpitäjä ja varainhoitaja varmistavat tällöin yhdessä, että asiakkaan varallisuutta hoidetaan hyvin, ja että yhdessä päästään sovittuihin tavoitteisiin. 

Sijoitussuunnitelman voi tehdä asiakkaan kanssa yhdessä ilman, että tarvitsee neuvoa esimerkiksi sijoituskohteiden valinnassa. Liikkeelle lähdetään asiakkaan tämän hetkisestä tilanteesta, ja pohditaan miltä hänen tilanteensa näyttää tulevaisuudessa. On sitten kyse henkilökohtaisista tai yrityksen sijoituksista, samat lainalaisuudet pätevät. Milloin varoja tarvitaan, ja millaista riskiä asiakas on valmis sijoituksissaan ottamaan. Harva osaa antaa tarkkaa vastausta kumpaankaan kysymykseen, mutta ne tarjoavat suuntaviivat sijoitussuunnitelmalle. Asiakkaan kanssa voi myös keskustella hänen sijoitusosaamisestaan, ja millaiset vaihtoehdot ovat hänelle tuttuja. Jos esimerkiksi asiakkaalla on suuri kiinteistöomaisuus, kannattaa pohtia varojen hajauttamista muihinkin kohteisiin. Kannustankin kirjanpitäjiä kokeilemaan ja harjoittelemaan sijoitussuunnitelman tekoa asiakkaalleen. Varmasti jokaisen salkusta löytyy tähän sopiva case! 

Kiireiset yrittäjät harvoin jaksavat itse pohtia sijoituksiaan, ja ne annetaankin yleensä jonkun toisen hoidettavaksi. Puhelimessa heille tarjotaan erilaisia ”vähäriskisiä” sijoitusratkaisuja ja samalla luvataan huipputuottoja. Ylimääräisille varoille on hyvä tehdä jotain, mutta tämä ei ole se oikea tapa. Hätäinen yrittäjä ratkaisee kyllä ongelman varojen sijoittamisesta, mutta hetken kuluttua hänen sijoituksensa ovat hajallaan pahimmassa tapauksessa puolen tusinaan eri paikkaan, eikä kokonaisuudesta huolehdi kukaan. Tämän takia asiakkaiden kanssa sijoittamisesta ja vaurastumisesta voi – ja pitääkin – keskustella, ja heitä tulee asiaan herätellä.

Yrittäjä osaa arvostaa, ja todennäköisesti jopa yllättyisi siitä, että joku huomioi sekä heidän henkilökohtaisen, että myös yrityksen tilanteen kokonaisuudessaan!

31.5.2022

Korkea inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta

Viimeisten kuukausien aikana on ollut mahdoton välttyä näkemästä otsikoita poikkeuksellisen voimakkaasta kuluttajahintojen noususta eli korkeasta inflaatiosta. Kolme pakettia kahvia kympillä tarjoukset ovat vaihtunut kahteen pakettiin, ja bensatankilla käyminen on kallistunut merkittävästi vuoden takaisesta. Yllättäen käynnistynyt Ukrainan sota, koronapandemian aiheuttamat ongelmat työvoiman saatavuuden ja tuotantoketjujen pullonkaulojen kanssa, sekä keskuspankkien vuosien valtava elvytys ovat lyhyessä ajassa kiihdyttäneet inflaation tasolle, jota ei olla nähty vuosikymmeniin. Näin korkea inflaatio näkyy yrityksien liiketoiminnassa ja palkansaajien elämässä heikentäen ostovoimaamme. Tilillä makaavat varat menettävät vauhdilla reaaliarvoaan, ja valitettavasti me suomalaiset olemme vain lisänneet tilille säästämistä Korona-pandemian käynnistyttyä. 

Yritystoiminnassa inflaatio voi näkyä usealla tavalla. Raaka-aineet ovat kallistuneet, tai niiden saatavuus on heikentynyt. Tavaroiden kuljetus on kallistunut, kun rahtikustannukset ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet. Aloilla joissa ei tarvita juurikaan koneita tai kalustoa, vaan kilpaillaan henkilöstöstä, inflaatio saattaa näkyä palkkavaateiden nousuna. Ammattilaisista voi olla pulaa, tai ainakin heistä joudutaan kilpailemaan aiempaa kovempaa. Mikä tahansa inflaation osa-alue yritystoimintaan vaikuttaakin, kaikilla on sama seuraus: katteet pienevät. Osa yrityksistä kykenee siirtämään kohonneet kustannukset loppuasiakkailleen, ja näin suojaamaan omia katteitaan sekä ylläpitämään kannattavuuttaan. Yritykset, joilla samaa hinnoitteluvoimaa ei ole, ovat paineessa. 

Vaikka inflaatio tällä hetkellä jyllääkin kovempaa kuin vuosikymmeniin, on varmasti hyvä tarkastella sen kehitystä pidemmältä ajalta. Euroopassa oli vuosia suurempana pelkona deflaatio, ja inflaation toivottiin kiihtyvän lähemmäksi keskuspankkien tavoittelemaa n. 2 % vuotuista kasvuvauhtia. Suomessa inflaatio pysytteli useita vuosia n. 1 %:n tasolla, mutta inflaatio lähti laukalle muun Euroopan mukana usean tekijän yhteisvaikutuksesta (fi.tradingeconomics.com/finland/inflation-cpi).