Tehtävät: Myynti- ja ostolaskut ja arvonlisäverotuksen muut dokumentointivaatimukset

Case 1: Ensimmäisenä pohdinnan alla on muutama laskumerkintöjä koskeva kysymys. Osuvatko Hilkan ja Ilkan pohdinnat ja päätelmät oikeaan?

Kysymys 1: Hilkka on opiskellut arvonlisäverolakia ja oppinut, että laskulle on merkittävä myydyn palvelun laajuus ja laji. Jälkimmäinen on helppoa, koska laskuille tulee kuvaus asiakkaalle myydystä elämyspalvelusta. Vaan miten tuo palvelun laajuus tulisi ilmoittaa… Hilkka arvelee, että laskulle pitää merkitä kuhunkin asiakasprojektiin käytetty tuntimäärä, vaikka laskutus ei suoraan tuntimäärään perustukaan, koska asiakkaan kanssa sovitaan palvelulle aina kiinteä hinta. Ei Hilkka kuitenkaan oikein mitään muutakaan palvelun laajuuden mittaria keksi.

Case 1: Ensimmäisenä pohdinnan alla on muutama laskumerkintöjä koskeva kysymys. Osuvatko Hilkan ja Ilkan pohdinnat ja päätelmät oikeaan?

Kysymys 2: Seuraavaksi Ilkka jatkaa vuorostaan kyseisen säännöksen opiskelua ja huomaa, että laskulle tulee merkitä myös veron peruste kunkin verokannan tai verottomuuden osalta ja yksikköhinta ilman veroa. Taas törmätään siis samaan ongelmaan, kun mitään muuta yksikköhintaa kuin tuntihinta ei oikein edes voisi olla olemassa. Ilkan arvion mukaan paras tapa on siksi jakaa sovittu kiinteä asiakashinta ”kohtuullisella” tuntimäärällä ja merkitä kyseinen tuntihinta laskulle.

Case 1: Ensimmäisenä pohdinnan alla on muutama laskumerkintöjä koskeva kysymys. Osuvatko Hilkan ja Ilkan pohdinnat ja päätelmät oikeaan?

Kysymys 3: Tämän jälkeen pohdittavaksi tulee lain vaatimus palvelun suorituspäivän merkitsemisestä. Käytännössä on varsin vaikeaa määritellä, minä päivinä Hilkka ja Ilkka ja muu Hitsi Oy:n väki on tehnyt töitä juuri tietyn asiakasprojektin parissa, joten Hilkka arvelee, että helpointa olisi merkitä laskulle kulloinkin kyseessä olevan elämystapahtuman ajankohta tai toimitetun elämyssuunnitelman toimituspäivä.

Case 1: Ensimmäisenä pohdinnan alla on muutama laskumerkintöjä koskeva kysymys. Osuvatko Hilkan ja Ilkan pohdinnat ja päätelmät oikeaan?

Kysymys 4: Viimeiseksi työn alla on lasku erityisen sinnikkäälle asiakkaalle, jolle lopulta myönnettiin tiukkojen neuvottelujen jälkeen 10 %:n ylimääräinen alennus tarjoushinnasta. Arvonlisäverolain mukaan alennuksetkin tulisi merkitä laskulle, mutta Ilkka päättelee, että tässä tapauksessa se ei ole tarpeen, koska asiakkaalta laskutetaan suoraan neuvotteluissa sovittu alennettu hinta.

Case 2: Seuraavaksi Hilkka ja Ilkka ottavat työn alle ulkomaisille asiakkaille laadittavat laskut ja niihin liittyvät ulkomaiset alihankintalaskut. Nyt on tarkka paikka, koska myös asiakkailta on tullut toiveita laskumerkintöjen suhteen ja Hilkka ja Ilkka ovat vähän epävarmoja sen suhteen, voivatko he soveltaa Suomen arvonlisäverolain säännöksiä laskutukseen.

Kysymys 1: Ensimmäisenä pinossa on ruotsalaiselle yritysasiakkaalle lähdössä oleva, elämyssuunnitelmaa koskeva lasku. Se on selvää, että laskulle ei tule Suomen arvonlisäveroa, vaan viittaus asiakkaan käännettyyn verovelvollisuuteen Ruotsissa. Tästä huolimatta Hilkka arvioi, että laskumerkintöjen osalta voidaan soveltaa Suomen arvonlisäverolain säännöksiä eli Ruotsin säännöksiä ei sentään tarvitse lähteä selvittämään.

Case 2: Seuraavaksi Hilkka ja Ilkka ottavat työn alle ulkomaisille asiakkaille laadittavat laskut ja niihin liittyvät ulkomaiset alihankintalaskut. Nyt on tarkka paikka, koska myös asiakkailta on tullut toiveita laskumerkintöjen suhteen ja Hilkka ja Ilkka ovat vähän epävarmoja sen suhteen, voivatko he soveltaa Suomen arvonlisäverolain säännöksiä laskutukseen.

Kysymys 2: Seuraavana vastaan tulee vastaava lasku, mutta norjalaiselle asiakkaalle. Nyt kuvio taitaa mennä hankalammaksi, koska Norjahan ei ole EU-valtio. Ilkka toteaa kuitenkin rehvakkaasti, että Suomen arvonlisäverolain säännöksillä lähtökohtaisesti mennään tämänkin laskun osalta.

Case 2: Seuraavaksi Hilkka ja Ilkka ottavat työn alle ulkomaisille asiakkaille laadittavat laskut ja niihin liittyvät ulkomaiset alihankintalaskut. Nyt on tarkka paikka, koska myös asiakkailta on tullut toiveita laskumerkintöjen suhteen ja Hilkka ja Ilkka ovat vähän epävarmoja sen suhteen, voivatko he soveltaa Suomen arvonlisäverolain säännöksiä laskutukseen.

Kysymys 3: Sitten vähän erikoisempi tapaus. Em. Ruotsin projektiin käytettiin nimittäin paikallista alihankkijaa tuomaan paikallistietämystä elämysmahdollisuuksista. Alihankkijan kanssa sovittiin, että Hitsi Oy hoitaa laskun laadinnan alihankkijan puolesta eli tilanteessa sovelletaan ns. itselaskutusta. Ilkka on nyt aivan hurjana ja toteaa, että tähänkin laskuun sovelletaan Suomen säännöksiä, eikä mitään Ruotsin juttuja lähdetä selvittelemään. Kyllä alihankkija sitten varmaan palaa asiaan, jos joku on laskulla isommin pielessä.

Case 2: Seuraavaksi Hilkka ja Ilkka ottavat työn alle ulkomaisille asiakkaille laadittavat laskut ja niihin liittyvät ulkomaiset alihankintalaskut. Nyt on tarkka paikka, koska myös asiakkailta on tullut toiveita laskumerkintöjen suhteen ja Hilkka ja Ilkka ovat vähän epävarmoja sen suhteen, voivatko he soveltaa Suomen arvonlisäverolain säännöksiä laskutukseen.

Kysymys 4: Viimeisenä pohdinnan paikkana on tulevaan uuteen projektiin liittyvä ennakkomaksu. Kyseessä on tanskalainen yritysasiakas, jolle tullaan laatimaan kattava elämyssuunnitelma ja nyt ollaan veloittamassa 15 %:n ennakkomaksu. Hilkka on tutkinut asiaa ja huomannut, että yhteisökaupan ennakkomaksuista ei tule laatia lainkaan laskua, joten asiakasta pitää pyytää maksamaan ennakkomaksu jollain muulla tavalla.

Case 3: Vielä jatketaan edellä mainittujen ulkomaanlaskujen parissa, nyt pohdittavana ovat laskumerkinnät.

Kysymys 1: Tilitoimiston Jarkka on opastanut Hilkkaa ja Ilkkaa siten, että Hitsi Oy:n laskupohjalle voidaan laittaa valmiiksi vakiotiedoksi sekä yhtiön Y-tunnus että ns. EU-ALV-tunniste. Näin ollen ei tarvitse erikseen arvuutella, kumpi tunniste kulloinkin pitäisi laskulle merkitä.

Case 3: Vielä jatketaan edellä mainittujen ulkomaanlaskujen parissa, nyt pohdittavana ovat laskumerkinnät.

Kysymys 2: Yhtiön myydessä palveluitaan asiakkaille muihin EU-maihin laskulle tulee merkitä myös asiakkaan jonkin toisen EU-maan ALV-tunniste. Hilkan ja Ilkan ymmärryksen mukaan ko. ALV-tunnisteen merkitseminen laskulle on riittävä peruste laskun verottomuudelle, kunhan tunnisteen voimassaolo varmistetaan Verohallinnolta.

Case 3: Vielä jatketaan edellä mainittujen ulkomaanlaskujen parissa, nyt pohdittavana ovat laskumerkinnät.

Kysymys 3: Ostajan ALV-tunnisteen lisäksi yhtiön em. ulkomaanlaskuille merkitään viittaus ostajan käännettyyn verovelvollisuuteen termillä ”reverse charge”. Tämän lisäksi laskulle ei sitten välttämättä tarvitsekaan lisätä muita merkintöjä verottomuudesta.

Case 3: Vielä jatketaan edellä mainittujen ulkomaanlaskujen parissa, nyt pohdittavana ovat laskumerkinnät.

Kysymys 4: Aiemmin mainittuun yhtiön ruotsalaisen alihankkijansa puolesta laatimaan laskuun lisätään kummankin osapuolen ALV-tunnisteet ja merkintä ”reverse charge” sekä lisäksi ”VAT 0%” osoittamaan, että myynnistä ei tilitetä Ruotsin arvonlisäveroa.

Case 4: Seuraavaksi pohditaan ostolaskuja ja ostojen arvonlisäveron vähennysoikeutta.

Kysymys 1: Suomalainen alihankkija on laskuttanut Hitsi Oy:tä yhtiön asiakkaalle järjestetyn elämystapahtuman tarjoiluista. Koko veloitus näyttää olevan veloitettu 24 %:n verokannalla, vaikka mukana oli myös pikkupurtavaa. No, virhe on alihankkijan ja kun se kerran ilmeisesti on maksanut myynnistään liikaa arvonlisäveroa, Hitsi Oy voi vähentää vastaavan veron, jotta verottaja ei jää perusteettomasti voitolle.

Case 4: Seuraavaksi pohditaan ostolaskuja ja ostojen arvonlisäveron vähennysoikeutta.

Kysymys 2: Amerikkalainen tietokantatoimittaja on lähettänyt Hitsi Oy:lle laskun, jossa ei viitata millään tavalla arvonlisäveroon. Lisäksi yhtiön nimeksikin on kirjattu Hitshi Inc. Yhtiö on joka tapauksessa ilmoittamassa Jarkan ohjeiden mukaisesti kyseisestä ostosta käännetyn arvonlisäveron, mutta noinkohan kyseinen vero on yhtiölle vähennyskelpoinen puutteellisen laskun vuoksi. Hilkka tarttuu kynään ja korjaa laskulle yhtiön nimen ja lisää termin ”reverse charge” ja kas, vähennysoikeus toimii.

Case 4: Seuraavaksi pohditaan ostolaskuja ja ostojen arvonlisäveron vähennysoikeutta.

Kysymys 3: Ilkka on tehnyt löydön! Suomalaisen palveluntarjoajan kautta löytyi aivan oivallinen elämystietokanta, jonka Ilkka totesi niin hyväksi, että pisti heti tilauksen sisään, vaikka hinta aika suolainen olikin, 1 200 euroa + ALV kuukaudessa. Ensimmäinen laskukin tuli jo. Vähennysoikeuden kannalta tulkinnallista on nyt kuitenkin se, että laskulla ei ole minkäänlaista viittausta Hitsi Oy:hyn, vaan tilaus on Ilkan omissa nimissä. Koska kyseessä kuitenkin on kiistattomasti yhtiön liiketoimintaa palveleva hankinta, arvonlisävero voidaan vähentää.

Case 4: Seuraavaksi pohditaan ostolaskuja ja ostojen arvonlisäveron vähennysoikeutta.

Kysymys 4: Sama ”muodollinen” haaste koskee Hilkan ja Ilkan itse työmatkojen yhteydessä maksamia yksittäisiä hotellimajoituksia. Yleensä hotellivaraukset tehdään Hitsi Oy:n nimissä ja laskukin tulee yhtiölle, mutta toisinaan asiakkailta tulee niin äkillisiä pyyntöjä, että reissuun pitää lähteä saman tien ja silloin hotelli on käytännössä pakko maksaa omalla luottokortilla. Koska tässäkin tapauksessa liityntä Hitsi Oy:n liiketoimintaan on selvä ja yksittäiset majoitukset ovat maksaneet vain 100-150 euroa, laitetaan nämäkin arvonlisäverot vähennykseen – mutta ei toki aamupalojen osalta.

Case 5: Tämänkertaisen tuumailusession viimeisenä aiheena ovat erinäiset erityistapaukset.

Kysymys 1: Hilkka on ensinnäkin opiskellut Taloushallintoliiton ALV-koulutuksen materiaaleja ja kiinnittänyt siellä huomiota ns. energiavähennykseen. Hilkan käsityksen mukaan Hitsi Oy voi vähentää vuokranantajan yhtiön toimitiloista perimään arvonlisäverolliseen vuokraan sisältyvän sähkön arvonlisäveron vain, jos vuokranantaja antaa yhtiölle arvonlisäverolaissa tarkoitetun erillisen selvityksen vuokranantajan ostamasta sähköstä suoritettavan veron määrästä.

Case 5: Tämänkertaisen tuumailusession viimeisenä aiheena ovat erinäiset erityistapaukset.

Kysymys 2: Hitsi Oy laajentaa toimintaansa! Yhtiö on nimittäin ostanut pienemmän kilpailijansa Vitsi Oy:n liiketoiminnan. Kaupassa ovat olleet apuna tilitoimiston Jarkka ja Hilkan pitkäaikainen ystävä, asianajaja Ykä Pykälä. Ykä on laatinut liiketoimintakaupasta yksityiskohtaisen sopimuksen ja on osannut kirjata sopimukseen jopa arvonlisäverotusta koskevat lausekkeet, mm. asianmukaisen viittauksen AVL 19 c §:ään ja Hitsi Oy:n vakuutuksen siitä, että kaikkia siirtyviä omaisuuseriä tullaan käyttämään yhtiön vähennyskelpoisessa liiketoiminnassa. Jarkan mukaan liiketoiminnan myyjän on tästä huolimatta joka tapauksessa laadittava liiketoimintakaupasta myös arvonlisäverolain mukainen erillinen lasku.

Case 5: Tämänkertaisen tuumailusession viimeisenä aiheena ovat erinäiset erityistapaukset.

Kysymys 3: Edellä mainitusta Hilkan koulutusmateriaalista löytyy kaikkea muutakin hyödyllistä, mm. tieto siitä, että lasku voi koostua useammasta asiakirjasta, jolloin riittää, että laskulta vaadittavat tiedot löytyvät yhdessä näiltä asiakirjoilta. Tästähän Ilkka riemastuu, sillä jatkossa laskujen tekeminen on paljon yksinkertaisempaa, kun varsinaisille laskuille ei tarvitse kirjoitella enää paljon mitään, kunhan kaikki tiedot tarvittaessa löytyvät joltain yhtiön sisäiseltä paperilta.

Case 5: Tämänkertaisen tuumailusession viimeisenä aiheena ovat erinäiset erityistapaukset.

Kysymys 4: Hitsi Oy on alkanut hyödyntää elämysagentin palveluja. Kyseinen agentti Ela Mys tuntee yhtiön palvelut erinomaisesti, koska hän on yhtiön entinen työntekijä. Ela kiertää yhdessä sovitulla tavalla potentiaalisia asiakkaita ja esittelee näille Hitsi Oy:n elämyspalveluja. Kun asiakas kiinnostuu, Ela on yhteydessä Hilkkaan tai Ilkkaan yksityiskohtien sopimiseksi, minkä jälkeen varsinainen asiakassopimus tehdään Hitsi Oy:n nimissä. Niin sovittaessa Ela hoitaa myös asiakaslaskutuksen. Vaikka Ela laatii laskun, hänen tulee laatia elämyspalveluja koskeva lasku Hitsi Oy:n nimissä.