Kevään 2024 kehysriihen veromuutoksia lähivuosille
Hallitus päätti kehysriihessään 15.–16. huhtikuuta 2024 uusista noin 3 miljardin euron suuruisista julkisen talouden sopeutustoimista ja valtiontalouden kehyksistä vuosille 2025–2028. Uudet sopeutustoimet tulevat aiemmin hallitusohjelmaan kirjattujen 6 miljardin sopeutustoimien päälle. Tässä koottuna otteita kehysriihen verolinjauksista.
Yleinen arvonlisäverokanta nousee 25,5 prosenttiin
Yleinen arvonlisäverokanta on tarkoitus nostaa 24 prosentista 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin. On hyvin todennäköistä, että yleisen arvonlisäverokannan nosto toteutetaan tulevan syksyn aikana. Tähän aikatauluun on syytä varautua. Ruotsissa ja Tanskassa yleinen arvonlisäverokanta on 25 prosenttia.
Makeisten ja suklaan arvonlisäverokanta on tarkoitus korottaa 14 prosentin verokannasta uuteen yleiseen verokantaan.
Arvonlisäverokantoihin on kaavailtu muutoksia jo hallitusohjelmakirjausten perusteella. Hallitusohjelman mukaan alin 10 prosentin verokanta on tarkoitus nostaa 14 prosenttiin sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta. Tämä muutos on tarkoitus toteuttaa vuoden 2025 alusta lähtien. Mikäli näin tehdään, arvonlisäverokantoja korotettaisiin näin kahteenkin otteeseen lyhyen ajan sisällä.
Jää nähtäväksi, mihin ajoittuu makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan korottaminen 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Vielä ei ole varmaa, säädetäänkö siitä mahdollisesti jo syksyn aikana (jona yleistä arvonlisäverokantaa ehkä muutetaan) vai tapahtuuko tämä muutos muuna ajankohtana.
Tuloveroasteikon kahden ylimmän portaan indeksitarkistukset leikataan
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään vuonna 2025 tekemättä valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan osalta.
Vuodelle 2024 annetun valtion tuloveroasteikon mukaan ylimmän tuloluokan alaraja on 150 000 euroa ja siitä seuraavan alemman portaan alaraja 88 200 euroa. Vielä vuonna 2023 ylimmän tuloluokan alaraja oli ollut 85 800 euroa, mutta sitä siis korotettiin 150 000 euroon vuoden 2024 alussa. Ylimmässä tuloluokassa tulee maksettavaksi ns. solidaarisuusvero, joka tarkoittaa kahden prosenttiyksikön ylimääräistä veroa porrasta alempaan tuloluokkaan nähden. Ylimmällä portaalla veroprosentti on 44 vuonna 2024 ja porrasta alemmalla siis 42.
Työnantajan koulutusvähennys poistuu
Työnantajilta poistuu mahdollisuus tehdä verotuksessa koulutusvähennys. Verotuksessa tehtävä lisävähennys on ollut puolet koulutuspäivien laskennallisista palkkakustannuksista. Vähennykseen on oikeuttanut kolme koulutuspäivää työntekijää kohti.
Vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten pitää noudattaa yhteistoimintalakia, joka edellyttää näiden yritysten laativan vuosittaisen koulutussuunnitelman. Niiden työnantajien, joihin ei sovelleta yhteistoimintalakia, on tullut laatia vuosittainen koulutussuunnitelma, mikäli ne ovat halunneet hyödyntää verotuksessaan koulutusvähennysmahdollisuuden.
Työnantajayritykset ovat voineet tehdä koulutusvähennyksen vuoden 2014 verotuksesta lähtien. Säännökset koulutusvähennyksestä löytyvät elinkeinoverolain 56 pykälästä.
Kotitalousvähennystä leikataan
Kotitalousvähennystä supistetaan vuoden 2025 verotuksesta lähtien 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
Vuoden 2024 verotuksessa on voimassa vielä kotitalousvähennyksen tilapäinen korotus. Kun kyse on yrityksen laskuttamasta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, laskun sisältämästä työn osuudesta voi vähentää verotuksessaan 60 prosenttia ja enintään 3 500 euroa. Öljylämmityksen korvaamiseen sovelletaan korotettua kotitalousvähennystä vielä vuosina 2024–2027, ellei tähän kajota syksyn aikana.
Kotitalousvähennys vuoden 2024 verotuksessa asunnon ja vapaa-ajanasunnon kunnostus- ja perusparannustöistä on 40 prosenttia yrityksen laskun sisältämästä työn osuudesta ja enintään 2 250 euroa.
Kotitalousvähennyksiä sovelletaan vuonna 2024 rinnan siten, että jos henkilöllä on täysi 2 250 euron vähennys esimerkiksi asunnon kunnostustöistä, hänellä on vielä mahdollisuus 1 250 euron suuruiseen vähennykseen esimerkiksi kotitaloustöistä.
Kotitalousvähennystä on ryhdytty vuodesta 2024 soveltamaan myös fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaan kotikuntoutukseen.
Täyssähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoveroa korotetaan
Hallituksen on tarkoitus korottaa täyssähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoveroa.
Autoilun verotus on ollut viime vuosien ajan jatkuvassa liikkeessä. Autovero poistui 1. lokakuuta 2021 ja sen jälkeen ensirekisteröidyiltä täyssähköisiltä henkilö- ja pakettiautoilta. Autoveron poiston kompensaationa täyssähköautojen ajoneuvoveroa kiristettiin siirtymäajan jälkeen 1. lokakuuta 2023 alkaen. Kehysriihen linjauksella ajoneuvovero on nyt kiristymässä edelleen.
Ajoneuvovero puolestaan kevenee 1. tammikuuta 2025 alkaen keski- ja suuripäästöisillä (C02-päästöt 111–210 g/km) ajoneuvoilla ja niillä vanhimmilla ajoneuvoilla, joilla ei ole päästötietoja lainkaan. Tämä muutos perustuu kevään 2024 kehysriihtä aiemmin tehtyjä päätöksiin ja sääntelyyn.
Täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvon verotuki jatkuu – ja pienipäästöisiltä poistuu
Täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvojen verotuki
Tukea jatketaan neljällä vuodella. Tuen piti päättyä vuoden 2025 jälkeen, mutta nyt sitä ollaan kehysriihen linjausten mukaan jatkamassa vuoden 2029 loppuun.
Etu on 170 euroa kuukaudessa, joka vähennetään sekä auton käyttöedun että vapaan autoedun kuukausittaisesta verotusarvosta. Edun on saanut 1. tammikuuta 2020 tai sen jälkeen käyttöön otetuista täyssähköistä työsuhdeautoista. Täyssähköisen työsuhdeauton verotusarvon verotuesta on säännökset tuloverolain 64 a pykälässä.
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvojen verotuki
Vuodesta 2022 lähtien tätä verotukea on voinut saada myös vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvojen perusteella (C02-päästöt 1–100 g/km). Tuki on ollut puolet täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvojen verotuesta. Tämä määräaikainen verotuki päättyy vuoden 2025 loppuun. Hallituksen linjausten mukaan ainoastaan täyssähköisten työsuhdeautojen tuki on saamassa jatkoajan vuoden 2029 loppuun.
Sähkön latausedun verovapaus
Edellä mainittu tuloverolain 64 a pykälä sisältää myös sähkön latausedun verovapauden vuoden 2025 loppuun. Työntekijälle ei siis vielä tänä ja ensi vuonna synny veronalaista tuloa, kun työnantaja kustantaa työntekijän oman auton tai auton käyttöetuauton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Latausedun voi saada täyssähköautojen lisäksi myös ns. ladattavien hybridien lataamisesta.
Lataustuki näyttäisi päättyvän vuoden 2025 loppuun. Hallituksen kevään 2024 kehysriihen linjauksista julkaisemassa aineistossa lataustuen jatkumisesta ei ole mainintoja.
Ammattidiesel
Hallituksen linjauksen mukaan raskaan liikenteen ammattidiesel otetaan käyttöön, kun EU:n uusi polttoaineen jakelijoiden päästökauppa tulee voimaan vuonna 2027. Päästökauppa ohjaa liikkujia pois fossiilisista polttoaineista nostamalla niiden hintaa.
Ammattidieselillä tarkoitetaan energiaverodirektiivin sallimaa mahdollisuutta soveltaa tietyntyyppisiin kuorma- ja linja-autoihin tankattavaan dieselöljyyn alhaisempaa polttoaineverokantaa. Valtiovarainministeriö valmisteli muutama vuosi sitten ammattidieselistä lakiluonnoksen, mutta lakiesitystä ei annettu.
