Yritysvastuu ja kestävyysraportointi
Mitä on kestävyysraportointi?
Yritysvastuun merkitys kasvaa globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, sotien, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Yritysvastuu ja kestävyysraportointi käsittävät yrityksen taloudellisen hyvinvoinnin ohella ympäristöllisen (Environmental), sosiaalisen (Social) ja hallinnollisen (Governance) näkökulman. Sillä pyritään ehkäisemään yritystoiminnan negatiivisia vaikutuksia ja samalla edistämään positiivisia vaikutuksia yritykseen, yhteiskuntaan ja luontoon. Yritysvastuuta on pitkään ajanut yritysten vapaaehtoinen toiminta, mutta lainsäädännön kehittyessä strategian ja toimenpiteiden mittaaminen ja raportointi ovat vakiintumassa.
Yritysvastuusta raportoidaan kestävyysraportin (ESG-raportin) muodossa. Yritys usein raportoi toimintansa
- ympäristövaikutuksia (Environmental)
- sosiaalisia vaikutuksia (Social) sekä
- taloudellisia ja hallinnollisia vaikutuksia (Governance).
Vaikutuksia sidotaan yrityksen ja sen arvoketjun toimintaan, ja pyritään tuottamaan erilaisille sidosryhmille merkittävää ja olennaista tietoa päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi rahoituslaitokset voivat määrittää yhtiölle myönnettävän lainan korkoa sitomalla raportoituihin mittareihinta tai tavoitteisiin, tai raportoivan yrityksen johto voi asettaa omalle toiminnalleen tavoitteita
Yleisimpiä raportointistandardeja ovat GRI (Global Reporting Initiative), TCFD (Task-Force on Climate-related Disclosures), SASB:n (Sustainability Accounting Standards Board) IFRS S1 ja S2 standardit, ja CSRD-direktiivin mukainen ESRS (European Sustainability Reporting Standard) -standardi. Raportointiperiaatteet eroavat jonkin verran standardikohtaisesti, mutta EU-alueella ja erityisesti Suomessa ESRS, GRI ja IFRS S1 & S2 -standardit ovat yleistyneet. Varsinkin taloudelliseen vuosiraportointiin yhdistettävissä ESRS-standardeissa raportointiperiaatteet seuraavat taloudellisen raportoinnin periaatteita.
Vaikka kestävyysraportoinnin ja kestävän kehityksen lainsäädännölliset velvoitteet usein siirtyvät suuremmille yrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille syntyy myös painetta vastata eri sidosryhmien odotuksiin. Suuret yritykset tarvitsevat pk -sektorin yrityksiltä tietoa vastatakseen lainsäädännön velvoitteisin arvoketjussa, mutta raportoinnin yleistyessä pankit, erilaiset yhteistyökumppanit, asiakkaat ja kuluttajat alkavat myös vaatimaan vastuullisuuden raportointia. Tätä varten Pohjoismaiden hallinnollinen liitto (NAF) on kehittänyt yhteistyössä Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän EFRAG kanssa NSRS-järjestelmän. Tämä pohjautuu EU:n vapaaehtoisstandardiin VSME ja helpottaa raportointia Excel -työkalulla.
Lisätietoa NSRS-standardista.
Kestävyysraportointidirektiivi muuttaa kirjanpitolakia
CSRD direktiivi (alkuperäinen vs Omnibus) ja ESRS standardit. Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) voimaansaattamiseksi 28. syyskuuta 2023. Voimaansaattaminen toteutetaan hallituksen esityksen mukaan ensisijaisesti täydentämällä kirjanpitolakia ja tilintarkastuslakia, mutta se vaikuttaa myös moniin muihin lakeihin.
Vuonna 2025 raportoitiin ensimmäistä kertaa Euroopassa CSRD -direktiivin mukaisesti kestävyydestä tilikaudesta 2024. Kuitenkin lokakuussa 2024 aloitettiin EU -tasolla keskustelut EU:n kilpailukyvyn säilyttämisestä ja marraskuussa 2024 julkaistiin kaksi Omnibus -pakettia tulevien lakisääteisten muutosten yksinkertaistamiselle. Maaliskuussa 2025 EU:n kolmikantakokouksessa hyväksyttiin Omnibus -direktiivi ja huhtikuussa ”Stop-the-clock” -direktiivi siirsi CSRD -direktiivin raportointivelvoitteita kahdella vuodella eteenpäin. Kuitenkin Suomen kirjanpitolainsäädäntöä on jo muutettu ja vanha Kirjanpitolaki 3A -luku on korvattu Kirjanpitolain 7 luvulla ”Kestävyysraportti”. Tulevan Omnibus (Lykkäysdirektiivin) seurauksena lainsäädäntöä tullaan kuitenkin muuttamaan.
Lisätietoa Omnibus -direktiivistä: Yritysvastuu- ja kestävyysraportointilait: mepit hyväksyivät lykkäämisen | Ajankohtaista | Euroopan parlamentti
CSRD aikataulu ja Omnibus I vaikutus
Kestävyysraportointi ja taloushallinto
Taloushallinnolla ja talousjohtajilla on merkittävä rooli kestävyysraportoinnin toteutuksessa. Raportointi seuraa hyvin läheltä taloudellista raportointia, ja CSRD-direktiivi velvoittaa raportoimaan yrityksen kestävyydestä osana yrityksen toimintakertomusta ja huomioimaan yrityksen liikearvoon tai yritystoimintaan vaikuttavat ympäristö-, sosiaaliset, ja hallinnolliset riskit sekä mahdollisuudet. Merkittävä osa kuitenkin raportoinnista on uutta ja esimerkiksi kaksoisolennaisuuden periaatteella raportoitavien teemojen määrittäminen vaatii kehitystä ja käytäntöjen muodostumista.
Kuitenkin kestävyyden raportointiprosessi sisältää samanlaisia vaiheita kuin taloudellinen vuosiraportointi: sidosryhmien kuuleminen, olennaisten teemojen määrittäminen, mittarien määrittäminen ja datan kerääminen, tulosten vertaaminen asetettuihin tavoitteisiin ja strategiaan, korjaavien toimenpiteiden asettaminen, tiedon yhteenveto, taitto ja viestintä. Lisäksi raportointiprosessien kehittäminen osana liiketoiminnan strategiaa ja tavoitteita vaatii jatkuvaa kehitystä ja seurantaa. Kontrollien asettaminen ja automaation hyödyntäminen kestävyysraportoinnissa seuraa samalla tavalla taloudellisen tiedon keräämisen prosesseja.
Taloushallinnon ammattilaiset voivat avustaa raportoivaa yritystä muun muassa
- tiedon keräämisessä
- kestävyysteemojen taloudellisten vaikutusten määrittämisessä
- kestävyyttä edistävien investointien laskennassa
- tiedon tarkastuksessa ja varmentamisessa ja
- kestävää kehitystä edistävien pääomien arvonmäärityksessä huomioiden kiertotalouden tekijät.
Taloushallinnon asiantuntijan ymmärrys tiedon keruusta tukee vastuullisuus- ja kestävyysraportointia. Asiantuntijat voivat avustaa yrityksiä keräämällä esimerkiksi EFRAG:n VSME -standardin mukaista vastuullisuustietoa ja raportointiprosessien perustamisen jälkeen rakentaa kontrolleja oikean ja riittävän tiedon keräämiselle. Tietoa voi kerätä esimerkiksi henkilöstön määrästä, sairaspoissaoloista, sähkön kulutuksesta ja hankituista raaka-aineista. Nämä tiedot ovat usein saatavilla laskuilta ja HR -järjestelmistä, ja tiedonkeruun prosesseja voidaan kehittää esimerkiksi robotiikalla ja automaatiolla.
Yritysten talousjohtajilla (CFO) on hyvin keskeinen rooli allokoida resursseja ja avustaa kestävien investointien ja operatiivisten toimenpiteiden päätöksenteossa. Talousjohtajien rooli ei ole ainoastaan operatiivinen vaan erityisesti strateginen; kestävä kehitys tarjoaa uusia rahoitusmahdollisuuksia, houkuttelee uusia rahavirtoja ja altistaa uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Vastuullisuusfunktion sijainti ja rooli yrityksen organisaatiossa ei kuitenkaan ole aina selkeä ja funktion sijainti voi vaihdella yrityksen asettamien strategisten tavoitteiden mukaisesti.esti strateginen; kestävä kehitys tarjoaa uusia rahoitusmahdollisuuksia, houkuttelee uusia rahavirtoja ja altistaa uusille liiketoimintamahdollisuuksille.
Yritysvastuun asiantuntijaryhmä
Taloushallintoliitossa toimii yritysvastuun asiantuntijaryhmä, joka keskustelee vastuullisuuden teemoista toimialalla ja edistää Taloushallintoliiton, alan yritysten ja ammattilaisten toimintaa yritysvastuun ja kestävyysraportoinnin saralla. Lue lisää asiantuntijaryhmistä.
Yritysvastuun sanakirja
| Termi | Selitys |
| CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) | EU:n yritysvastuuraportointidirektiivi. Määrää, miten ja mitä vastuullisuustietoja suurten ja listattujen yritysten on raportoitava. |
| Due diligence (asianmukainen huolellisuus) | Prosessi, jossa yritys tunnistaa, ehkäisee ja hallitsee vastuullisuuteen liittyviä riskejä omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan. |
| ESG (Environmental, Social, Governance) | Ympäristö, sosiaaliset vaikutukset ja hyvä hallinto. Usein yritysvastuu jaetaan näihin kolmeen näkökulmaan. |
| ESRD (European Sustainability Reporting Directive) | Käytetään joskus synonyymina CSRD:lle, mutta ei ole virallinen termi. Tarkoitettu viittaamaan samaan EU:n sääntelykokonaisuuteen. |
| ESRS (European Sustainability Reporting Standards) | EU:n standardit, joiden mukaan CSRD-raportointi tehdään. Määrittävät, mitä tietoja ja mittareita yrityksen on raportoitava vastuullisuudesta. |
| EU ESRS (European Sustainability Reporting Standard) | EU:n CSRD-direktiivin mukainen kestävyysraportoinnin standardi. |
| EU-taksonomia | EU:n luokittelujärjestelmä, joka määrittelee, mitä taloudellista toimintaa pidetään ympäristön kannalta kestävänä. |
| GRI (Global Reporting Initiative) | Maailman yleisimmin hyödynnetty vastuullisuusraportointistandardi. |
| ISSB (International Sustainability Standards Board) | Kansainvälinen elin, joka kehittää IFRS:n vastuullisuusstandardeja (kuten S1 ja S2). |
| IFRS S1 (International Financial Reporting Standard S1) | ISSB:n yleisstandardi, joka ohjaa, miten yritys raportoi taloudellisesti olennaisia vastuullisuustietoja. |
| IFRS S2 (International Financial Reporting Standard S2) | ISSB:n ilmastonmuutosta koskeva standardi. Määrittää, miten yritys raportoi ilmastoriskeistä ja -mahdollisuuksista. |
| Kaksoisolennaisuuden periaate (double materiality) | Yrityksen on raportoitava sekä siitä, miten vastuullisuusasiat vaikuttavat siihen (taloudellinen olennaisuus), että miten se itse vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan (vaikutusolennaisuus). |
| Lykkäysdirektiivi (deferral directive) | EU:n säädös, jonka mukaan Kestävyysraportointidirektiivin alaisten yritysten raportointivelvoitetta lykätään kahdella vuodella. |
| NAF (National Assurance Framework) | Mahdollinen kansallinen malli tai ohjeistus vastuullisuusraporttien varmennukselle. Termi ei ole vielä vakiintunut EU-tasolla. |
| NSRS (Nordic Sustainability Reporting System) | Pohjoismaisen hallinnollisen liiton perustama raportointijärjestelmä. |
| Omnibus | EU:n täydennyslaki, jolla yhdenmukaistetaan CSRD:hen ja muihin vastuullisuussäädöksiin liittyviä yksityiskohtia. |
| SASB (Sustainability Accounting Standards Board) | Yhdysvaltalainen standardijärjestö, joka määrittää toimialakohtaisia vastuullisuusmittareita sijoittajille. Nykyään osa IFRS-sääntelyä ISSB:n kautta. |
| Stop the clock | Tilapäinen raportoinnin tai säädösten aikataulun pysäytys tai viivästys, jotta yritykset tai viranomaiset saavat lisää valmisteluaikaa. |
| TCFD (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) | Ilmastoraportoinnin kehys, joka ohjaa yrityksiä kertomaan ilmastoriskeistä ja -vaikutuksista sijoittajille ymmärrettävästi. |
| VSME (Volunteer reporting for small and medium sized enterprises) | EFRAG:n vapaaehtoinen raportointistandardi. |
EU ja paikallisen lainsäädäntökehyksen kehitys
Päivitetty 16/10/2025
| Lainsäädäntö | Komissio hyväksynyt | Parlamentti hyväksynyt | Neuvosto hyväksynyt | Paikalliseen lainsäädäntöön (vuosi) | Eduskunta hyväksynyt ja siirtyy lainsäädäntöön (vuosi) |
| CSRD | x | x | x | 2024 | 2024 |
| Omnibus I | x | x | x | 2025 | 2026 |
| Green Claims | |||||
